Paavo Väyrysen kohtasi laajan poliittisen vastustuksen tammikuun presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 1994 mikä on hyvä uudistaa

Paavo Väyrysen niljakkuus on kepun toimesta pyritty piilottamalla lähettämällä tämä Ryssänketku vuosikymmeneksi Brysseliin, mutta koska on edelleen vaivoinamme Suomessa on syytä muistaa mistä helvetin kommarien koirasta on kyse

Vanhempansa ovat tunnettuja lappilaisia kommareita joiden tyynynäkin oli Leninin kuva. Tämän asian tietää jokainen yli 70 vuotias lappilainen ja pohjalainen mitä ryssänjuurta paavo väyrynen ja vanhempansa ovat



----------------------------------------------------------

Syksyn 2008 tilanne talteen Tampereen kunnallisvaalien yhteydestä:

Rakkaat kepulimafiosoihin kyllästyneet

Tamperelainen Seppo Lehto on edelleen niin Paavo Väyryselle kuin Matti Vanhaselle tosi kipiä sana - Koittakaapa ja katsokaa ilmeitään - Tämä on totta!

Vuonna 1994 Paavo Väyryseltä katosi matto jalkojen alla kun alkoi itkemään suorassa TV-lähetyksessä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tappionsa syyksi "tamperelaista umpifasistia ja häirikköä Seppo Lehtoa"

- Joten eikun vaikuttamaan kaikki jotka inhoatte kepulaisia ja väyrysläisiä ;)

Lisäinfoa netistä esim. googlen kautta suoraan hakusanoilla:

"Seppo Lehto kunnallisvaaliehdokas Tampere"


------------------------------------------------------------------------
Klikkaa europarlamentaarikko ja kepun presidenttiehdokas 1994 Paavo Väyrysen Seppo Lehtoon kohdistamista mediapeli- ja fasistisyytöksistä kertovia artikkeleita hiirelläsi niin saat ne luettavampaan suurempaan muotoon





Vuonna 1994 Paavo Väyryseltä katosi matto jalkojen alla kun alkoi itkemään suorassa TV-lähetyksessä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tappionsa syyksi "tamperelaista umpifasistia ja häirikköä Seppo Lehtoa"

Ohessa lehtileikkeitä oheiselta ajalta






------------------------------

KGB-ajan neuvostosuomettamisen manipulaattori Paavo Väyrynen 60 v. lauantaina 2.9.2006 Haiset ryssäläisyydelle ja sovjet-kastikkeelle. Muistamme sinut KGB-kenraalien mm. Vladimirovin suurena ystävänä ja aluemiehitystemme peittelijänä, sekä aluemiehityksemme varmistajana. Ilman kaltaisiasi maanpettureita kuten Mauno Koivisto, Pertti Paasio voisimme juhlia itsenäistä Suomea kokonaisena Suomena http://www.kavkaz.fi karttakuvan kaikilla aluesaannoilla


3.12.1993 Ilta-Sanomissa oli KGB upseerin Oleg Gordievskyn haastattelu Paavo Väyrystä koskien missä todettiin: "Paavo Väyrynen ei voinut olla olematta KGB:n agentti"

"Minä olen tulevaisuuden lupaus" ( Lue: Paavo Väyrynen on kommari-Ryssälän ulostetahra Suomineidon helmoissa )
1.9.2006 15:41
Heh heh: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200609015057235_uu.shtml

Politiikan vieteriukko Paavo Väyrynen tekee comebackia: hän uhoaa, että keskusta pysyy Suomen suurimpana puolueena vain hänen opeillaan.

Europarlamentaarikko KGB:n kätyri ja maanpetturi Paavo Väyrynen täyttää lauantaina 60-vuotta. (JANNE AALTONEN)

Monet suunnittelevat Teidän iässänne eläkkeelle vetäytymistä, mutta Te olette ilmoittanut pyrkivänne vielä kansanedustajaksi. Mistä moinen into ja energia?

- Olen ajatellut, etten jää koskaan eläkkeelle. Minulla on yritystoimintaa Keminmaalla, ja geenitkin ovat hyvät. Isäni on 96-vuotias ja edelleen hyväkuntoinen.

Olette ollut mukana politiikassa jo 37 vuotta, 11 viime vuotta europarlamentissa. Ettekö tunne itseänne haamuksi menneisyydestä?

- En tunne, sillä olen tulevaisuuden lupaus.

Mitä annettavaa kansanedustajuudella olisi vielä miehelle, joka on ollut Suomen Keskustan puheenjohtaja, opetusministeri, työministeri, ulkoministeri, ulkoasiainministeri, presidenttiehdokas ja europarlamentaarikko?

- Ei pidä kysyä näin päin.

Kysytään sitten näin: olisiko Teillä vielä jotain annettavaa Suomelle?

- Haluan vaikuttaa yhteiskunnassa, ja siihen eduskunta on hyvä kanava. Toistakymmentä vuotta lentokoneessa Helsingin ja Brysselin välillä alkaa riittää.



Viite: Vuonna 1994 Paavo Väyryseltä katosi matto jalkojen alla kun alkoi itkemään suorassa TV-lähetyksessä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tappionsa syyksi "tamperelaista umpifasistia ja häirikköä Seppo Lehtoa"
..................

Viitteitä ja vahvistuksia Seppo Lehdon ja Oleg Gordievskyn väitteisiin antaa myös

Karjala-kysymyksen hyvät ja pahat

Paasikivi oli petturi, Koivisto pelkuri, mutta Kekkonen yritti saada Karjalan takaisin

Julkaistu HS:ssa: 20.6.2006 lehdessä osastolla Kulttuuri

Karjala-kysymyksen hyvät ja pahat

J. K. Paasikivi luopui Karjalasta.

Poliittisen historian tutkija Jukka Seppinen on ahkera. Kymmenen viime vuoden aikana hän on tuottanut paksuja kirjoja Urho Kekkosesta, J.K. Paasikivestä, Johannes Virolaisesta, Ahti Karjalaisesta, länsi-integraatiosta ja pari kirjaa Karjalastakin.

Tuoreimmassa teoksessaan Seppinen palaa jälleen Karjalaan. Menetetty Karjala? koskettelee kirjan tekijälle läheistä Karjalan palauttamista, mutta paljon muutakin.

Alkupuolella käydään läpi toisen maailmansodan tapahtumia niin Suomen rintamilla kuin suurvaltojen neuvottelupöydissä, loppupuolella lähinnä Suomen sotienjälkeistä poliittista historiaa, ja aina välillä piipahdetaan hetkeksi tarkastelemaan Karjalan tilannetta.

Seppinen lähtee liikkeelle talvisodasta ja talvisodan rauhasta, jossa Karjala menetettiin, ja päättää tarkastelunsa vuoteen 2000, jolloin Martti Ahtisaaren presidenttikausi päättyi. Kuten tiedetään, luovutettu Karjala kuului tuolloin ja kuuluu edelleen Venäjään.

Kun 60 vuoden tapahtumat kirjoitetaan 200 sivuun (viitteitä ja lähteitä on 50 sivua), lopputulos on väistämättä ohut sipaisu historian pintaa. Seppinen kokoaa ja luettelee jo runsaasti tutkittua historiaa, muttei uppoudu siihen, ei edes Karjala-kysymyksen problematiikkaan.

"Kirja on luonteeltaan perustutkimusta", hän sanoo esipuheessa.

Kiinnostavinta lukijalle on se, miten Seppinen kuvaa johtavien suomalaispoliitikkojen suhtautumista Karjalan palauttamiseen. Kirjoittajan näkemykset ja asenteet ovat vahvoja. Karjala-kysymyksen "hyvät" ja "pahat" erottuvat selvästi.

J.K. Paasikivestä Seppinen teki melkein maanpetturin jo kirjassaan Paasikiven aikakauteen, Paasikivi kun meni ja laverteli vuonna 1944 Moskovassa Suomen sotasalaisuuksia.

Nyt Paasikiven syntitaakka kasvaa. Lavertelun lisäksi rauhantunnustelija hyväksyi ja sitoutui omin päin jo keväällä 1944 talvisodan rauhan rajoihin - luovutti siis tavallaan Karjalan kesken jatkosodan taistelutta Neuvostoliitolle vain J .V. Stalinia miellyttääkseen.

Kaiken päälle Paasikivi vielä panttasi tiedon tulossa olevasta suurhyökkäyksestä. Hän puhui siitä amerikkalaiselle tiedustelijalle muttei Suomen johdolle. Silti Seppinen antaa Paasikivelle synninpäästön, koska Paasikivi presidenttinä kuitenkin piti loppujen lopuksi Karjalan takaisinsaantia tavoitteenaan.

Presidentti Urho Kekkonen lukeutuu tietenkin hyviin. Hän piti Karjalan-asiaa esillä ehtymättä, yritti vielä 1968 vaihtaa siitä osan Itä-Saksan tunnustamiseen ja palaseen Lappia. Seppisen mukaan "on turha pohtia", oliko Kekkosella valtuuksia esittää tällaisia aluevaihtoja omin päin.

Kun "muutoksia pelkäävä" Mauno Koivisto valittiin presidentiksi, Karjalan-asiassa alkoi "suuri hiljaisuus". Koivisto aloitti Seppisen mukaan aktiivisen Karjalan vastaisen kampanjan, löi maan edut laimin ja esti yhdessä ulkoministeri Paavo Väyrysen (kesk) kanssa Karjalan paluun Suomelle ratkaisevina vuosina 1989-94.

Martti Ahtisaari oli jälleen toista maata, Väinö Tannerin (sd) ja K.-A. Fagerholmin (sd) kaltainen Karjalan-asian esillä pitäjä. Hän antoi keskustella ja osallistui Karjalan liiton kesäjuhlille.

Ahtisaari myös virallisti Suomen Karjala-tavoitteet, jotka nyt odottavat toteutumistaan, Seppinen kirjoittaa. Hän jättää kertomatta, mitä nuo viralliset tavoitteet ovat.

ARTO ASTIKAINEN
------------------------
Jopa:)Kirjoittaja To, 12/01/2006 - 22:45 ainola muistaa asioiden oikean laidan: http://blogit.yle.fi/vaaliterveisia_pentagonista

"Joku saattaa vielä muistaa presidentinvaalit 1994. Vaalin aattopäivänä Helsingin Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin Venäjän jättäneen Suomelle nootin kahden suomalaisen yhdistyksen toiminnasta. Nootissa kysyttiin, onko Isänmaallisen kansallis-liiton ja Suur-Suomi-yhdistyksen toiminta sopusoinnussa Pariisin rauhansopimuksen kanssa.

Uutinen yhdistettiin vaistonvaraisesti keskustan silloiseen presidenttiehdokkaaseen Paavo Väyryseen. Muutama vuosi aiemmin näet oli ilmestynyt Jukka Tarkan kirjoittama kirja Ahti Karjalaisesta, jossa väitettiin Väyrysen puuhanneen 1981 KGB-vaikuttaja Viktor Vladimirovin kanssa välitysoöljyoperaatiota, jolla olisi vauhditettu Karjalaisen presidenttikampanjaa.

Helsingin Sanomien uutisesta roihahti kansan parissa oitis epäily Väyrysen ”tilaamasta” nootista. Karsiuduttuaan kakkoskierrokselta Väyrynen motkotti lehdelle ja sanoi uutisvuotoa tarkoitushakuiseksi mustamaalaamiseksi."
--------------------------
Ohessa Paavo Väyrysen oma tunnustus jumalattomasta vitutuksestaan ILKKA-LEHDEN kolumnissaan
Torstai 23.12.1999


Paavo Väyrynen

Venäjän karhu

Venäjää on usein kutsuttu karhuksi. Varsinkin Neuvostoliiton mahtikaudella monet kokivat Venäjän vaaralliseksi pedoksi, jonka naapureiden asema oli uhanalainen.
Karhu esiintyi myös Venäjällä viime viikonloppuna pidettyjen vaalien tunnuksena. Kremlin johdolla vain muutamaa viikkoa ennen vaaleja perustettu "Yhtenäisyys" -vaaliliitto käytti myös nimeä "Karhu". Vaalimainoksissa esiintyi vahva mesikämmen, joka riepotti sutta. Symboliikasta ei voinut erehtyä: Venäjän karhu pani järjestykseen tshetsheeni-taistelijoita.
Venäjän vaalien tuloksista on esitetty ristiriitaisia arvioita. Monet ovat pitäneet myönteisenä sitä, että kommunisteilla ei ole uudessa duumassa yhtä vahvaa asemaa kuin nykyisessä. Tämän on arveltu edesauttavan uudistuspolitiikkaa.
Jotkut ovat varoittaneet toisaalta siitä, että Venäjälle saattaa olla syntymässä demokratian kannalta vaarallinen valtakeskittymä. Presidentillä on Venäjän perustuslain mukaan hyvin vahva asema, vahvempi kuin esimerkiksi Yhdysvaltain presidentillä. Ainoa merkittävä vastapaino sille voisi olla duuman itsenäinen enemmistö. Jos parlamentti on varauksettomasti presidentin tukena tai jopa hänestä riippuvainen, keskittyy kaikki valta Kremliin.
Venäjän järjestelmä täyttää länsimaisen demokratian muodolliset vaatimukset. Se on lähellä Japanin poliittista järjestelmää. Ongelmana on se, ettei demokratia ole juurtunut kansan pariin. Useimmat puolueet ovat muutaman henkilön perustamia keskusjohtoisia ryhmittymiä. Taloudellinen, tiedotuksellinen ja poliittinen valta ovat keskittyneet samoihin harvoihin käsiin.
Yhtenäisyys -vaaliliiton synty ja nousu osoittavat havainnollisesti Venäjän poliittisen järjestelmän heikkoudet. Tyhjästä luotu puolue, jolla ei ole ainuttakaan tunnettua poliittista johtajaa eikä minkäänlaista ohjelmaa, saattaa nousta muutamassa viikossa lähes suurimmaksi puolueeksi. Puolueen menestys perustui ratkaisevasti Kremlin ja sen ympärille ryhmittyneiden liikemiesten tukeen. Poliittisena pontimena oli Tshetsheniassa käydyn sodan nostattama kansallistunne.
Olin yhtenä monien joukossa tarkkailemassa Venäjän vaaleja.
Vaalit oli hyvin järjestetty, eikä minkäänlaista vilppiä ollut havaittavissa. Vaaliorganisaatio toimi yhtä hyvin kuin missä tahansa länsimaassa.
Moskovassa oli koemielessä käytössä äänestyskone. Äänestysliput syötettiin uurnaan tietokoneen lukulaitteen kautta. Kun vaalihuoneisto sulkeutui, saatiin alustava vaalitulos välittömästi. Myöhemmin äänet laskettiin vielä käsin. Eräs saksalainen europarlamentaarikko hämmästeli sitä, että meidän piti tulla Venäjälle tällaista uutuutta katsomaan.
Ainoa vaalitarkkailijoiden moite liittyi vaaleja edeltäneeseen mediakampanjaan. Valtiolliset TV-kanavat ja monet vaikutusvaltaiset lehdet toimivat avoimesti "Yhtenäisyys" -vaaliliiton puolesta. Myönteinen kampanjointi liittyi siihen, että "Yhtenäisyyttä" johtaville ja tukeville henkilölle - varsinkin puoluetta johtavalle hätätilaministeri Sergei Shoigulle ja pääministeri Vladimir Putinille - annettiin runsaasti julkisuutta. Lokaa heitettiin varsinkin "Isänmaa - koko Venäjän" -vaaliliittoa johtavien Moskovan pormestarin Juri Luhzkovin ja entisen pääministerin Jevgeni Primakovin ylle. Myös monilla alueilla media toimi hyvin yksipuolisesti.
Viimeisenä vaaleja edeltävänä päivänä vaalimainonta ja propaganda oli tyystin kielletty. Tätä määräystä lähes poikkeuksetta kunnioitettiin.
Venäjän vaalien mediakampanjointia arvioitaessa on hyvä muistaa, että tiedotusvälineet toimivat myös monissa länsimaissa usein yksipuolisesti. Muistettakoon vaikka median toiminta Suomen EU-kansanäänestyksen yhteydessä.

Vaaleissa meillä on koettu pahempaa kuin Venäjällä. Vuoden 1994 presidentinvaalien edellä pelattu mediapeli saattoi jopa ratkaista vaalin tuloksen. Siihen kuuluivat juuri vaalien edellä julkaistut täysin harhaanjohtavat mielipidetutkimukset. Sen kruunasivat vaaleja edeltäneen lauantai-illan TV-uutiset, joissa Venäjän suurlähetystön lähettämä mitätön kirje rinnastettiin 1960-luvun alun noottiin ja jossa väitettiin yhden ehdokkaan "tilanneen" sen oman kampanjansa tueksi. Mitään näin törkeää Venäjän media ei ainakaan nyt käytyjen vaalien yhteydessä tehnyt. "

OIKAISU PAAVO VÄYRYSEN JÄLKEENPÄIN MUKAAMAAN MITÄTÖINTIYRITYKSEEN: Ko. kirje oli Juri Derjabinin kirje UM:lle jossa vaadittiin Suur-Suomi ry:n ja IKL:n lakkauttamista fasistisina järjestöinä. 10-uutisiin haastateltu Seppo Lehto toi esiin sen mahdollisuuden että takana saattaa olla Paavo Väyrynen, sillä kepulla on ollut ennenkin tapana käyttää Moskovakorttia tukenaan viitaten Honkaliitto kuvioon 1962 presidentinvaalien yhteydessä.

Väyrysen uikutus jatkuu ohessa:

"Mitähän kansainväliset tarkkailijat olisivat kirjoittaneet Suomen silloisesta mediapelistä, jos heitä olisi paikalle lähetetty?
Venäjä on ristiriitaisessa tilanteessa. Yhtäältä maassa tarvittaisiin johtajuutta ja järjestystä. Toisaalta tarjolla on vaara, että Venäjälle syntyy jälleen yksinvaltainen järjestelmä - tällä kertaa länsimaisen demokratian raameissa toimiva.
Parasta olisi, että Venäjälle ajan oloon kehittyisi aidosti kansanvaltainen järjestelmä. Yksinvaltius on harvoin valistunutta.
* * *
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, Euroopan parlamentin jäsen."
( Eli kepuli-KGB:n agentti Paavo Väyrynen )

--------------------------------------


Tosiasioiden valossa näyttää pahasti siltä että Keskusta-puolue on laittanut talikkokomujen pahimman KGB-yhteysmiehen Paavo Väyrysen jäähylle itkemään vuoden 1994 presidentinvaalien MTV 3:n noottiuutisia missä tamperelainen Seppo Lehto nimesi hänet aiheellisesti miehittäjä-Ryssän kahta yhdistystä eli Seppo Lehdon perustamaa Suur-Suomi r.y:tä ja Matti Järviharjun perustamaa IKL:ää lakkautettavaksi vaativan nootin tilaajaksi
........................................................................

Vuonna 1994 Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyryseltä katosi matto jalkojen alla kun alkoi itkemään suorassa TV-lähetyksessä presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tappionsa syyksi "tamperelaista umpifasistia ja häirikköä Seppo Lehtoa"

Asiasta todistaa vielä Paavo Väyrysen oma kirja ja Sunnuntai 21.3.1999 Ilkka-lehden Kari Hokkasen aikalaistodistus ko. tapahtumista ja kirjasta:

EU-komission skandaali vahvistaa Väyrysen muistelmien uskottavuutta
Paavo Väyrynen (s. 1946) sanoo olevansa luonnetyypiltään koleerikko ja tunnustaa ominaisuuksikseen kiivauden, kiireen ja työhulluuden. Siitä on helppo olla samaa mieltä.
Kirjatekijänä koleerisuudesta ei ole epäilystäkään. Uusin, Itsenäisen Suomen puolesta, (301 s., Atena 1999) mainitsee lähdeluettelossaan 14 aikaisempaa Paavo Väyrysen teosta.

Epäonnen soturi

Väyrynen on ottanut uransa aikana usein riskejä, toteutuneitakin.
Niin kävi 80-luvun puolivälissä, kun hän haastoi SDP:n hegemonian. Väyrynen näki, että Neuvostoliitosta ei ole kasvavien velkojensa maksajaksi ja vaati tasapainotoimia. Suuttuneet demarit julistivat hänet häiriköksi. Hän oli oikeassa, mutta ei siitä kunniaa saanut. Historia tehnee oikeutta aikanaan.
Väyrynen kertaa tarkkaan viime presidentinvaalien tapahtumat. Se on medialle kiusallista luettavaa. Juuri mediapeli, gallupien manipulointi ja härski noottisyytös MTV:n uutisissa, pudotti hänet toiselta kierrokselta. Se todistetaan aukottomasti.
Tuskin se kuitenkaan historian tai suuren yleisön käsityksiin vaikuttaa. Vaikka Väyrystä ei ihan nootin tilaajaksi uskottaisikaan, niin huonoksi häviäjäksi ainakin, iankaikkisesti.

Juuri mediapeli, gallupien manipulointi ja härski noottisyytös MTV:n uutisissa, pudotti hänet toiselta kierrokselta. Se todistetaan aukottomasti.
Tuskin se kuitenkaan historian tai suuren yleisön käsityksiin vaikuttaa. Vaikka Väyrystä ei ihan nootin tilaajaksi uskottaisikaan, niin huonoksi häviäjäksi ainakin, iankaikkisesti.
..........................................................................
Torstai 23.12.1999

Ilkka-lehti UUTISET

Paavo Väyrynen

Venäjän karhu

Venäjää on usein kutsuttu karhuksi. Varsinkin Neuvostoliiton mahtikaudella monet kokivat Venäjän vaaralliseksi pedoksi, jonka naapureiden asema oli uhanalainen.
Karhu esiintyi myös Venäjällä viime viikonloppuna pidettyjen vaalien tunnuksena. Kremlin johdolla vain muutamaa viikkoa ennen vaaleja perustettu "Yhtenäisyys" -vaaliliitto käytti myös nimeä "Karhu". Vaalimainoksissa esiintyi vahva mesikämmen, joka riepotti sutta. Symboliikasta ei voinut erehtyä: Venäjän karhu pani järjestykseen tshetsheeni-taistelijoita.

Venäjän vaalien tuloksista on esitetty ristiriitaisia arvioita. Monet ovat pitäneet myönteisenä sitä, että kommunisteilla ei ole uudessa duumassa yhtä vahvaa asemaa kuin nykyisessä. Tämän on arveltu edesauttavan uudistuspolitiikkaa.
Jotkut ovat varoittaneet toisaalta siitä, että Venäjälle saattaa olla syntymässä demokratian kannalta vaarallinen valtakeskittymä. Presidentillä on Venäjän perustuslain mukaan hyvin vahva asema, vahvempi kuin esimerkiksi Yhdysvaltain presidentillä. Ainoa merkittävä vastapaino sille voisi olla duuman itsenäinen enemmistö. Jos parlamentti on varauksettomasti presidentin tukena tai jopa hänestä riippuvainen, keskittyy kaikki valta Kremliin.
Venäjän järjestelmä täyttää länsimaisen demokratian muodolliset vaatimukset. Se on lähellä Japanin poliittista järjestelmää. Ongelmana on se, ettei demokratia ole juurtunut kansan pariin. Useimmat puolueet ovat muutaman henkilön perustamia keskusjohtoisia ryhmittymiä. Taloudellinen, tiedotuksellinen ja poliittinen valta ovat keskittyneet samoihin harvoihin käsiin.
Yhtenäisyys -vaaliliiton synty ja nousu osoittavat havainnollisesti Venäjän poliittisen järjestelmän heikkoudet. Tyhjästä luotu puolue, jolla ei ole ainuttakaan tunnettua poliittista johtajaa eikä minkäänlaista ohjelmaa, saattaa nousta muutamassa viikossa lähes suurimmaksi puolueeksi. Puolueen menestys perustui ratkaisevasti Kremlin ja sen ympärille ryhmittyneiden liikemiesten tukeen. Poliittisena pontimena oli Tshetsheniassa käydyn sodan nostattama kansallistunne.
Olin yhtenä monien joukossa tarkkailemassa Venäjän vaaleja.
Vaalit oli hyvin järjestetty, eikä minkäänlaista vilppiä ollut havaittavissa. Vaaliorganisaatio toimi yhtä hyvin kuin missä tahansa länsimaassa.
Moskovassa oli koemielessä käytössä äänestyskone. Äänestysliput syötettiin uurnaan tietokoneen lukulaitteen kautta. Kun vaalihuoneisto sulkeutui, saatiin alustava vaalitulos välittömästi. Myöhemmin äänet laskettiin vielä käsin. Eräs saksalainen europarlamentaarikko hämmästeli sitä, että meidän piti tulla Venäjälle tällaista uutuutta katsomaan.
Ainoa vaalitarkkailijoiden moite liittyi vaaleja edeltäneeseen mediakampanjaan. Valtiolliset TV-kanavat ja monet vaikutusvaltaiset lehdet toimivat avoimesti "Yhtenäisyys" -vaaliliiton puolesta. Myönteinen kampanjointi liittyi siihen, että "Yhtenäisyyttä" johtaville ja tukeville henkilölle - varsinkin puoluetta johtavalle hätätilaministeri Sergei Shoigulle ja pääministeri Vladimir Putinille - annettiin runsaasti julkisuutta. Lokaa heitettiin varsinkin "Isänmaa - koko Venäjän" -vaaliliittoa johtavien Moskovan pormestarin Juri Luhzkovin ja entisen pääministerin Jevgeni Primakovin ylle. Myös monilla alueilla media toimi hyvin yksipuolisesti.
Viimeisenä vaaleja edeltävänä päivänä vaalimainonta ja propaganda oli tyystin kielletty. Tätä määräystä lähes poikkeuksetta kunnioitettiin.
Venäjän vaalien mediakampanjointia arvioitaessa on hyvä muistaa, että tiedotusvälineet toimivat myös monissa länsimaissa usein yksipuolisesti. Muistettakoon vaikka median toiminta Suomen EU-kansanäänestyksen yhteydessä.
Vaaleissa meillä on koettu pahempaa kuin Venäjällä. Vuoden 1994 presidentinvaalien edellä pelattu mediapeli saattoi jopa ratkaista vaalin tuloksen. Siihen kuuluivat juuri vaalien edellä julkaistut täysin harhaanjohtavat mielipidetutkimukset. Sen kruunasivat vaaleja edeltäneen lauantai-illan TV-uutiset, joissa Venäjän suurlähetystön lähettämä mitätön kirje rinnastettiin 1960-luvun alun noottiin ja jossa väitettiin yhden ehdokkaan "tilanneen" sen oman kampanjansa tueksi. Mitään näin törkeää Venäjän media ei ainakaan nyt käytyjen vaalien yhteydessä tehnyt.
Mitähän kansainväliset tarkkailijat olisivat kirjoittaneet Suomen silloisesta mediapelistä, jos heitä olisi paikalle lähetetty?

Venäjä on ristiriitaisessa tilanteessa. Yhtäältä maassa tarvittaisiin johtajuutta ja järjestystä. Toisaalta tarjolla on vaara, että Venäjälle syntyy jälleen yksinvaltainen järjestelmä - tällä kertaa länsimaisen demokratian raameissa toimiva.
Parasta olisi, että Venäjälle ajan oloon kehittyisi aidosti kansanvaltainen järjestelmä. Yksinvaltius on harvoin valistunutta.
* * *
Kirjoittaja on KGB-valheistaa kiinni jäänyt kepuli, ns. epätieteellinen valtiotieteiden tohtori, Euroopan parlamentin jäsen.
............................

Selkeyden vuoksi kerrottakoon, että Seppo Lehto oli aikanaan perustamassa Suur-Suomi r.y:tä ja on edelleen sen pj., samoin Seppo Lehto oli ensimmäisten 30 joukossa perustamassa IKL:ää.


----------------------



Paavo Väyrysen kohtasi laajan poliittisen vastustuksen tammikuun presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 1994, minkä Paavo Väyrynen kiteytti itkuisesti TV-uutisten suorassa lähetyksessä "Mediapeli-käsitteeksi jossa MTV3-uutiset ja tamperelainen umpifasisti Seppo Lehto kaatoivat hänet."
Kyyneleet valuivat norona pitkin Paavo KGB-Väyrysen poskia eri uutislähetyksissä näytetyissä kuvissa.

Kiitoksia Suomen kansakunnalle ko. hylsytyksestään.

Nyt tämä sama kepulainen täystuho europarlamentaarikko Otto-Wille Kuusisen jälki-inkarnaatio Paavo Väyrynen toimii miehittäjä-Ryssän kätyrinä Brysselissä edelleen kansakuntamme vahingoksi ja miehittäjä-Ryssää avittaen erilaisin toimin mm. miehitettyjen alueidemme palautusta ja Nato-jäsenyyttämme vastaan.

Onneksi näissä 2006 presidentivaaleissa ei ole yhtä avoimen KGB-ryssäläistä ehdolla kuin Paavo Väyrynen, vaan ainoastaan Matti Vanhanen, oppipoikansa Esko Ahon ryssäläinen talikkokomukisälli ja sielunkumppani.

http://presidentinvaalit2006.blogspot.com/ ... Otamme vastaan kommentteja comment-osiossa ko. presidentinvaaleja seuratessamme




Natojäsenyytemme olisi pitänyt hoitaa jo kun Nato synnytettiin organisaationa 2:n maailmansodan jälkeen:



Euroopan parlamentti, Suomen tiedotustoimisto
Euroopan parlamentin tiedotustoimisto
Pohjoisesplanadi 31
PL 26, 00131 Helsinki
puh (09) 622 04 50
fax (09) 622 26 10
ephelsinki@europarl.eu.int - -
-
tiedotustoimisto tapahtumat toiminta EP:n jäsenet aineisto lehdistö EU-vaalit työpaikat vierailut dokumenttipankki fi - sv
- - - - - - - - - - - - - -
Suomen europarlamentaarikot, joista ei kovin monella ole käsitystä kansakuntamme edusta, kunhan nyt kähmivät ison palkkansa turvin kuten nomenklatuura on aina tehnyt:

Satu Hassi
Ville Itälä
Anneli Jäätteenmäki
Piia-Noora Kauppi
Eija-Riitta Korhola
Henrik Lax
Lasse Lehtinen
Riitta Myller
Reino Paasilinna
Esko Seppänen
Alexander Stubb
Hannu Takkula
Kyösti Virrankoski
Paavo Väyrynen

- -
pikavalikko
vapaasanahaku
hae
-
tulosta sivu sivukartta
linkkejä palaute
-



Paavo Väyrynen


» Paavo Väyrynen http://www.europarl.eu.int -sivulla

Puolue ja ryhmä
Suomen Keskusta / ADLE (Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä)

Valiokunnat
AFET: Ulkoasiainvaliokunta

REGI: Aluekehitysvaliokunta (varajäsen)

Valtuuskunnat
Valtuuskunta EU:n ja Bulgarian välisessä parlamentaarisessa sekavaliokunnassa (varapuheenjohtaja)

Valtuuskunta EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa (varajäsen)


YHTEYSTIEDOT
Sähköpostiosoite/e-post: pvayrynen@europarl.eu.int

Internet-kotisivu:
http://www.vayrynen.com

Suomi:
Keminsuuntie 252
94400 Keminmaa
Puh (016) 27 0312

Vanha Siltalantie 133
04400 Järvenpää
Puh (09) 271 5447
Fax (09) 271 5712

Bryssel:
European Parliament
LEO 9G258
Rue Wiertz 60
B.P. 1047
B-1047 Brussels
Puh +32-2-284 5850
Fax +32-2-284 9850

Strasbourg:
European Parliament
WIC M 02095
Allée du Printemps
B.P. 1024/F
F-67070 Strasbourg
Puh +33-3-8817 5850
Fax +33-3-8817 9850

AVUSTAJAT
Suomi:
Mikko Lampela
Pohjantie 23
94400 Keminmaa
Puh (016) 27 5072
GSM 0400-89 3529
Fax (016) 27 5073
Sähköpostiosoite/e-post paavo.vayrynen@pohjantahti-opisto.inet.fi

Pirjo Tyrväinen
Pohjantie 23
94400 Keminmaa
Puh (016) 27 5072

Lapin alueavustaja:
Markus Lohi
Ainonkatu 1
96200 Rovaniemi
Puh (016) 331 0748
GSM 0400-692 682
Fax 016-311 1991
Sähköpostiosoite/e-post markus.lohi@databank.fi

Ryhmän avustaja Suomessa:
Mika Hyytiäinen
Keskustan valtuuskunta
Euroopan parlamentti
Pohjoisesplanadi 31
00100 Helsinki
GSM 0400-781 702
Sähköpostiosoite/e-post m.hyytiainen@luukku.com

Bryssel:
Johannes Alaranta
European Parliament
LEO 9G262
Rue Wiertz 60
B.P. 1047
B-1047 Brussels
Puh +32-2-284 7850
GSM +358-40 528 6302
Fax +32-2-284 9850
Sähköpostiosoite/e-post pvayrynen@europarl.eu.int



.......................................................................


TARKOITUS JA TOIMINTA
Viipuri-keskus

Viipuri-keskuksen tarkoitus

Viipuri-keskus – tiedotus-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan keskus - pyrkii edistämään suomalaisten ja nykyviipurilaisten keskinäistä kanssakäymistä sekä syventämään Viipurin ja Karjalan kannaksen historian, kulttuurin ja nykypäivän tuntemusta rajan molemmin puolin. Keskuksen järjestämät tapaamiset ja asiantuntijaluennot tähtäävät tiedon ja kokemusten vaihdon vilkastumiseen suomalaisten ja paikallisten asukkaiden välillä.
Tietoja Viipurin seudun historiasta ja nykyelämästä

Viipuri-keskuksen järjestämissä tilaisuuksissa asiantuntijat kertovat seudusta ja sen nykyisestä kehityksestä. Viipurin nykyasukkaat saavat vuorostaan keskuksen kautta syventäviä tietoja alueen historiasta ja Karjalan kulttuurista. Useammalla kielellä järjestettävien tapahtumien aikana seudun historian asiantuntijat esittelevät alueen kiinnostavimpien kohteiden taustoja, Viipurin ja sen ympäristön historiallisia vaiheita sekä alueeseen liittyvää tutkimustoimintaa Suomessa ja Venäjällä.
Kulttuurivaihto

Keskus edistää Viipurin ja Suomen taiteilijoiden näyttelyvaihtoa sekä järjestää näyttelyitä, joissa on esillä mm. entisten ja nykyisten viipurilaisten töitä. Sekä Suomessa että Viipurissa pidetään vanhasta Viipurista kertovia taide- ja valokuvanäyttelyitä. Viipurissa vierailevien suomalaisten ja paikallisen väestön välistä kulttuurivaihtoa vilkastuttavat yhteiset mm. perinneruokiin, sukututkimukseen ja seuratoimintaan perehdyttävät kurssit sekä taiteilijavierailut rajan molemmin puolin.
Yritysmaailman kontaktit

Viipurissa ja Suomessa järjestetään seminaareja, joissa suomalaiset asiantuntijat sekä paikallisten viranomaisten ja liike-elämän edustajat kertovat suomalaisille Viipurin ja sen ympäristön talouselämästä, lainsäädännöstä ja hallinnosta. Alueella yrittämisestä kiinnostuneille annetaan tietoja yrityksen perustamiseen ja liiketoiminnan käynnistämiseen Venäjällä liittyvistä asioista. Keskus tarjoaa myös apua yhteistyökumppaneiden löytämisessä rajan molemmin puolin.
Järjestötoiminnan kehittäminen

Viipuri-keskus pyrkii perehdyttämään Suomen lähialueiden asukkaita länsimaisen demokratian kehittämiseen esittelemällä kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä länsimaisen kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteita ja -malleja paikallisille järjestöille. Keskus auttaa suomalaisia kansalaisjärjestöjä solmimaan yhteyksiä Viipurin alueen järjestöihin sekä käynnistämään kansainvälisiä yhteistyöprojekteja eri aloilla.
Kielikurssit ja Suomi-klubi

Keskus järjestää suomalaisten ja viipurilaisten kanssakäymisen edistämiseksi kielikursseja, mm. venäjän kielen intensiivikursseja suomalaisille. Opetuksen lisäksi ohjelmiin sisältyy runsaasti kielenopiskelua tukevia tutustumiskäyntejä viipurilaiskohteisiin, kulttuuriohjelmaa ja retkiä lähiympäristöön. Kerran kuussa kokoontuva Suomi-klubi on suomalaisten ja Suomesta kiinnostuneiden viipurilaisten kohtaamispaikka, jossa pidetään luentoja suomen kielellä. Samalla suomea opiskeleville viipurilaisille tarjoutuu mahdollisuus käytännön kieliharjoitteluun.
Matkailun edistäminen

Keskus tiedottaa säännöllisesti Viipurissa ja sen lähialueilla liikkuville matkailijoille suunnatuista palveluista ja erilaisista kulttuuri- ym. tapahtumista. Suomalaisille matkailuyrityksille Viipuri-keskus tarjoaa mahdollisuuden markkinoida palvelujaan Viipurissa ja sen ympäristössä. Keskus tiedottaa paikallisille asukkaille Suomen matkailupalveluista ja välittää tietoja mahdollisista matkailualan yhteistyökumppaneista Suomessa.
Tiedotustoiminta

Viipuri-keskuksen toiminnan keskeisen osan muodostavat tiedotus- ja neuvontapalvelut. Keskus tiedottaa säännöllisesti internet-sivuillaan, ilmaisjakeluesitteissä ja sähköpostilistojen avulla Viipurin ja seudun kulttuuri-, ym. tapahtumista. Keskus kerää paikalliseen nykyelämään liittyviä tietoja ja valmistelee tietopaketteja mm. seuraavista aiheista:




* Viipurin kaupungin ja Karjalan kannaksen matkailu- ja majoituspalvelut sekä matkanjärjestäjät
* Viranomaisten ja hallintoelinten toiminta Viipurin alueella
* Viipurissa ja Karjalan kannaksella toimivat kansalaisjärjestöt ja kansainvälinen yhteistyö
* Viipurin ja Karjalan kannaksen elinkeinoelämä
* Venäjän uudet säädökset ja niiden käytännön sovellutus

Muita palveluja

Viipuri-keskus tarjoaa internet- ym. tietoliikennepalveluja Viipuriin matkustavien suomalaisten käyttöön sekä järjestää tarvittaessa kokous-, seminaari-, ja näyttelytiloja. Keskus välittää myös tulkki-, opas-, konsultti- ja muita palveluja. Tarvittaessa keskuksen työntekijät järjestävät nopeasti apua vaikeuksiin joutuneille suomalaisille matkailijoille.

Viipuri-keskuksella on toimipisteet Viipurissa ja Helsingissä.

Viipuri-keskus ry:n perustajat:

Handelsgillet i Wiborg r.f.
Karjala Klubi ry
Karjalan Liitto ry
Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry
Wiipuri-Yhdistys ry

Viipuri-keskus ry:n jäsenjärjestöt

Handelsgillet i Wiborg r.f.
Karjala Klubi ry
Karjalan Liitto ry
Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ry
Viipurin Pitäjäseura ry
Wiipurin Arkistoyhdistys ry
Wiipuri-Yhdistys ry

»ylös

Helsinki
Karjalatalo, 3. kerros,
Kapylankuja 1,
00610 Helsinki.
puh. 09-2722430
fax: 09-7288 1710
sähköposti: viipuri-keskus@vbg.ru
helsinki@viipurikeskus.fi

Viipuri
Krasnoarmeiskaja 13, 2.krs
Viipuri
puh/fax: +7 813 78 26898
sähköposti: viipuri-keskus@vbg.ru
info@viipurikeskus.fi



...................................................................
Tämän Ylioppilaslehti numeron 19.1.2001 sisällysluettelo Artikkelit
...................................................................
Tämä on G o o g l en välimuistitallenne kohteesta http://www.ylioppilaslehti.fi/2001/010119/010119paavo.html haettu 30 syyskuu 2005 10:04:37 GMT.
G o o g l en välimuisti on tilannevedos, jonka otimme sivusta Webissä liikkuessamme.
Sivu on voinut muuttua sen jälkeen. Napsauta tätä, jos haluat nähdä nykyisen sivun sitä korostamatta.
Tämä Googlen oma kopio alkuperäisestä verkkosivusta voi viitata kuviin joita ei enää ole. Voit katsoa myös tekstimuotoista versiota sivusta (ei sisällä linkkejä kuviin).
Luo linkki tai tallenna kirjanmerkki tälle sivulle käyttämällä linkkiä: http://www.google.com/search?q=cache:8uasbZCBGS0J:www.ylioppilaslehti.fi/2001/010119/010119paavo.html+paavo+v%C3%A4yrynen&hl=fi&client=firefox-a

http://www.ylioppilaslehti.fi/2001/010119/010119paavo.html

Kapinakenraali ( tai KGB:n disinformaattori )



Teksti Teppo Kuittinen
kuvat ja manipulaatio Pekka Antikainen

Paavo Väyrynen aikoo pelastaa Suomen itsenäisyyden ­ tai sen, mitä siitä on enää pelastettavissa.

"Minulla on semmoinen tunne, että politiikan lehti on kääntymässä", Paavo Väyrynen toteaa tyhjän Pohjantähti-opistonsa kahvipöydässä Kemijoen rantatörmällä Keminmaassa. Tai ei aivan tyhjän. Opiston tiloja on vuokrannut perhekoti, jossa asuu huumenuoria eri puolilta Suomea.

"Hei Paavo! Mitä jäbä! Sä oot meidän sankari!" nuoret narkkarit huutelevat pihalla, kun Väyrynen poseeraa Suomen lakikirja kourassaan. Kirjan sisältöön on Väyryselläkin ollut jotain sanottavaa. Hän oli 25 vuotta kansanedustaja ennen kuin siirtyi vuoden 1995 alusta Euroopan parlamentin jäseneksi.

Europarlamentissa Väyrynen on ollut syrjässä päivänpolitiikan polttopisteestä, ja niin sanotut asioista perillä olevat tahot ovat julistaneet hänet moneen kertaan poliittiseksi ruumiiksi. Mutta Väyrynen onkin tainnut vain olla kasvamassa korkoa Brysselissä, sillä hän ei ole sanonut vielä viimeistä sanaansa.

"Olen miettinyt, että osallistun eduskuntavaaleihin ja jätän europarlamentaarikon hommat", Paavo sanoo. Hänellä on suuri tehtävä: Suomen itsenäisyys ­ tai mitä siitä on enää jäljellä ­ on pelastettava.



MUISTATTEKO VIELÄ VUODEN 1994? Minä muistan. Kemijärven lukiossa pidetyssä eu-tilaisuudessa Paavo Väyrynen varoitti, että eu:sta tulee Yhdysvaltain kaltainen liittovaltio ja että Suomi menettää oman markkansa.

Samaan aikaan poliittinen eliitti vakuutti, että itsenäisyys säilyy ja markka pysyy. Väyrynen jäi oppositioon, sijasi Batman-lakanoista itselleen vuoteen eduskuntaan ja aloitti yökausia kestäneen kuuluisan jarrutuskeskustelun. Puhemaratonin tarkoitus oli siirtää Suomen päätös eu:hun liittymisestä yli Ruotsin kansanäänestyksen.

"Liittymistä ajaneet rikkoivat eduskunnan työjärjestystä ja nopeuttivat käsittelyä, jotta olisi ehditty saada päätös ennen Ruotsin kansanäänestystä. Käsittely siirtyi äänestyksen yli, mutta Suomi veti silti Ruotsin mukanaan unioniin", Väyrynen sanoo.

Mutta miten asiat ovat nyt? Markka häviää tuota pikaa ­ eurot ovat olleet kaupan hintalapuissa jo vuoden päivät. "Jos Paavo Lipponen jatkaa johdossa, viedään itsenäisyyskin", Väyrynen varoittelee.

Paavo puhuu Euroopan unioniin kehkeytyvästä "kovasta ytimestä", johon pääministeri Lipponen haluaa Suomen liittyvän. Kansan mielipidettä ei kysellä. "Emustakin sanottiin kansalle, että tehän äänestitte asiasta jo kansanäänestyksessä. Äänestyksen aikaan oli taas vakuutettu, että markka pysyy", Väyrynen muistuttaa.

Nyt Suomi halutaan suurten maiden kaveriksi eu:n ykkösketjuun. Ruotsi ja Tanska ovat jo sanoneet jäävänsä mieluusti kakkosketjuun, joka aikoo säilyttää valtaa kotimaidensakin parlamenteilla. "Tilanne on irvokas. Suomalaiset vaalivat yhä hartaasti nuorta itsenäisyyttään, jota valtaeliitti vie koko ajan pois", Väyrynen pudistaa päätään.

Europarlamentissa Väyrynen on nähnyt, kuinka asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Suomessa sen sijaan kansa antaa eliitin manipuloida itseään. Suomessa eu-keskustelu on Väyrysen mielestä olematonta ja yksipuolista, mikä on hänestä turhauttavaa.

"Ihmisiä pelotellaan milloin milläkin. Kansanäänestyksen aikaan peloteltiin Venäjällä. Kaiken kaikkiaan viime vuosina on eletty surkeita aikoja kansanvallan kannalta."

Brysselissä Paavo on nähnyt myös ihmisen vallanhimon, joka vaikuttaa olevan yksi motiivi liittovaltiokehityksen takana. eu-koneisto haluaa lisää valtaa.

"Vallanhimo tuntuu olevan ihmisen perusluonteessa kuten seksuaalinen halu", Paavo pohtii. Paavon oma vallanhimo oli kovimmillaan vuonna 1993, kun hän jätti ulkoministerin pallin Ahon hallituksessa satsatakseen kaiken presidentinvaaleihin.

"Pelasin upporikasta ja rutiköyhää. Presidentinvaaleissa ratkaistiin myös eu-jäsenyys", Paavo muistelee. Kun presidenttitaistelu päättyi Martti Ahtisaaren voittoon, Paavo jäi rutiköyhäksi, kiitos "mediapelin", ja Suomi vietiin unioniin. Samalla hänet oli luotsattu kovin lopullisen tuntuisesti ulos vallan kabineteista.

Paavo ei lannistunut tappiosta vaan läksi opintielle Eurooppaan. Opittuaan siellä lisää viisaita asioita hän on nyt valmis tekemään paluun Suomen politiikan huipulle. Ja mikä on paluuta tehdessä, sillä koko Suomen eu-historian ajan Paavo on ollut oikeassa.

VUONNA 1970 ALKANEEN poliittisen uransa aikana Paavo on herättänyt ristiriitaisia tunteita. Moni ei ole halunnut olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka on mielestään aina oikeassa. Mutta tällä kertaa hän on sitä todistettavasti.

Kun Paavo Väyrynen kiersi kuusi vuotta sitten puhumassa liittovaltiosta ja markan häviämisestä, vakuutti Paavo Lipponen aivan muuta. Silloin Lipponen murahteli "eu-vastustajille", jotka "pelottelevat" kansaa. Nyt liittovaltiokeskustelun pyörähdettyä julkisuudessa täyteen vauhtiin Lipposen vanhoja "liittovaltiota ei tule" -kommentteja on kaivettu esiin.

"Keskustan piirissä eu:n puolesta äänestäneillä kansanedustajilla on selvästi vaikeaa kuunnella tosiasioita nykytilanteesta", hykertelee Väyrysen avustaja Ossi Martikainen.

Onko tilanne siis sama kun ostaa pirun kalliin auton, joka osoittautuu sudeksi? Silloin ihminen yrittää kaikin voimin kieltäytyä tunnustamasta itselleen tekemäänsä emämunausta. "Kyllä! eu-asiaan pätee sama sääntö. Ei voi myöntää äänestäneensä väärin", Martikainen sanoo.

Väyrynen muistuttaa, että Suomen eduskunta on nyt ryhtynyt korostamaan asemaansa. "Palkkoja korotettiin ja päätettiin rakentaa komea lisärakennus, vaikka valta on selvästi vähentynyt", Väyrynen piikittelee.

Muutenkin Väyrynen ihmettelee eriskummallista julkisten varojen käyttöä: lehdistä saa nykyään lukea, kuinka eu tukee ja rahoittaa hanketta kuin hanketta.

"Nehän ovat suomalaisten veronmaksajien rahoja! eu vain markkinoi tukia omaksi edukseen. eu on hyvä brändi", Väyrynen sanoo.

Paavo muistaa osuvan kuvauksen hyvästä eu-projektista. Sillä on kaksi kriteeriä: projektin pitää olla omituinen eikä se saa hyödyttää ketään. "Savossa koulutetaan 200 virtuaalisihteeriä eu:n tuella. Mitä se oikein tarkoittaa?" Martikainen kysyy.

LAHJOJA MIEHELLÄ ON mutta viisautta puuttuu, totesi Väyrysestä hiljattain edesmennyt valtioneuvos Johannes Virolainen 85-vuotissyntymäpäivähaastattelussaan. "Minä käsittäisin tuon kommentin siten, että Paavo on ollut niin ehdoton", pohtii Paavon pitkäaikainen tukimies, torniolainen kunnallisneuvos Pauli Alaperä ( todellinen ryssäkäki ).

Eritoten Alaperä pitää Virolaisen luonnehdintaa oikeana, jos sillä viitataan tunteita kuohuttaneeseen jarrutuskeskusteluun, jossa Väyrynen piti puheen poikineen.

"Silloin olisi pitänyt tajuta, että asialle ei voi enää mitään", Alaperä sanoo.

Ehdottomuus ja aina oikeassa oleminen eivät kieltämättä taida olla politiikassa parhaita ominaisuuksia. Mutta muillakin poliitikoilla kuin Väyrysellä on vikansa: "Jussi puolestaan edusti perinteistä politiikkaa, opportunismia", Paavo toteaa.

"Se on Paavo kuule sellainen asia, että jos lekalla alkaa heilua, niin sen täytyy olla riittävän iso", Alaperä veistelee. Mutta onko Paavo Väyrynen oppinut? "Kai sitä aina viisastuu vanhetessaan", Paavo vastaa.

Väyrynen kertoo, kuinka eräs ulkomainen mediatutkija oli katsonut suomalaista presidentinvaaliväittelyä.

"Hän ei ymmärtänyt sanaakaan, mutta sanoi minusta, että tuo mies pyrkii selättämään vastustajansa eikä saamaan katsojien sympatioita osakseen."

Jokin aika sitten Väyrynen esiintyi Uutisvuodossa. Siellä hän heitti mainiota itseironista läppää omasta huonosta ja Jari Tervon huimasta egosta. "Paavo osaa laskea leikkiä itsestään", avustaja Martikainen vakuuttaa.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on jo linjannut eu-mielipiteitään kauemmas Lipposen näkemyksistä. "Oikeisto on halunnut nimenomaan taloudellista yhdentymistä. Se on jo toteutunut", Paavo arvioi.

Väyrysen mukaan yhdentymiskehityksen jatkaminen liittovaltion suuntaan on enemmän sosialistien heiniä, sillä he haluavat byrokratiaa markkinavoimien hallitsemiseksi.

Markkinavoimat ja globaalinen kehitys kiinnostavat Paavoakin. Samaan aikaan kun uusi poliittisesti valveutunut sukupolvi mellakoi maailmankauppajärjestö wto:n kokouksien liepeillä, Paavo haluaa, että eu:ssa puhuttaisiin maailmankaupasta. Mutta kun ei puhuta.

"Esimerkiksi Kiina ja sen teollistumisen aiheuttamat ympäristöuhat. Maapallo ei kestä, jos kiinalaiset kuluttavat saman verran kuin eurooppalaiset."

Paavon mukaan eu:ssa pitäisikin keskustella siitä, voisivatko eurooppalaiset kuluttaa vähemmän, jotta kiinalaiset voisivat vastaavasti kohentaa elintasoaan. "Sellaisesta eu-poliitikot eivät ymmärrettävästi uskalla puhua", hän sanoo

Mutta ennen kaikkea Paavosta voi tulla uuden suomalaisen itsenäisyystaistelun sankari. Hän on samassa asemassa kuin Suomen Marsalkka Mannerheim, joka palasi talvisodan kynnyksellä Suomeen vietettyään vaellusvuosia maailmalla. ( Ylläpito kommentoi: Kylläpä ylioppilaslehti yltää oikein kunnon paskanlevitykseen. Paavo olisi ammuttu rintamalla jo talvi- ja jatkosodan aikana ryssäläisyydestään )

Jos politiikan lehti todella kääntyy niin kuin Väyrynen ennakoi, Paavo Lipposella on syytä pelätä. Kun Euroopan unionista on nyt tulossa vähitellen liittovaltio ja Suomen markkaa jää historiaan, poliittisen eliitinkin on myönnettävä, että Väyrynen oli oikeassa varoituksissaan kuusi vuotta sitten.

Pelissä ovat Suomen itsenäisyys ja Euroopan tulevaisuus. "Nizzassa tuli jo seinä vastaan. Koko Eurooppa ei halua yhdentyä. Halutaanko me liittovaltioon?" Väyrynen kysyy.

Haluatko Väyrysen Paavon KGB-ryssäläisiin joukkoihin?
Tsekkaa http://www.vayrynen.com kepulaishuijarin sanomaa suodattamatta:)

....................................................................


09.11.2005
Pohjoisen pojat Palermossa




Meidän Euroopan parlamentin jäsenten työhön kuuluu myös tutustuminen toisten jäsenmaiden oloihin. Tällaisiin matkoihin on mahdollisuus lähinnä ns. keltaisilla viikoilla, jolloin parlamentissa ei ole virallisia kokouksia.

Lokakuun lopulla vierailin yhdessä Viroa Euroopan parlamentissa edustavan Toomas Savin kanssa Palermossa, Sisiliassa. Vaimot – Kirsti ja Vuokko – olivat mukana.

Olemme Savin kanssa molemmat parlamentin aluekehitysvaliokunnan varajäseniä. Halusimme tutustua paikan päällä unionin eteläisten kehitysalueiden ongelmiin. Matkamme suuntautui Sisilian pääkaupunkiin Palermoon, mutta kävimme myös arkeologisesti mielenkiintoisessa Agrigenton kaupungissa saaren eteläisellä rannikolla.

Sisilia on Italian köyhin kolkka. Siellä on noin 5 miljoonaa asukasta. Aikaisemmin Sisiliasta suuntautui voimakas muuttoliike sekä muualla Italiaan että ulkomaille. Nyttemmin muuttoliike on mm. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ansiosta hidastunut.

Yksi puhutuimmista aluepolitiikan hankkeista Italiassa on sillan rakentaminen Messinan salmen yli Sisiliaan. Siihen italialaiset pyrkivät saamaan niitä EU:n varoja, joilla tuetaan transeurooppalaisten liikenneväylien rakentamista. Tähän muut EU-maat eivät voi tietenkään suostua. Kysymyksessä on Italian sisäinen hanke, jota se voi halutessaan pyrkiä tukemaan rakennerahastovaroista.

Sisiliassa pelätään, että kehitys kääntyy lähivuosina taas huonompaan suuntaan.

EU:n aluepolitiikkaa ollaan uudistamassa laajentuneen unionin oloihin soveltuvaksi. Vanhojen jäsenmaiden köyhät alueet menettävät tukeaan, kun varoja suunnataan uusiin jäsenmaihin. Sisilia ja muut eteläisen Italian köyhät alueet saavat kuluvalla 7-vuotiskaudella EU:n aluepoliittista tukea noin 9 miljardia euroa. Seuraavalla ohjelmakaudella näköpiirissä on jopa noin kolmanneksen pudotus.

Tämä EU:n aluepoliittisen tuen menetys tulisi tietysti korvata kotimaista aluepolitiikkaa tehostamalla. Italiassa on kuitenkin käymässä päinvastoin. Rikkaan pohjoisen edustajat ovat ajaneet läpi hallinnollisen uudistuksen, jolla alueiden itsenäisyyttä vahvistetaan. Tämä merkitsee ilmeisesti myös sitä, että rahavirrat pohjoisesta etelään heikkenevät.

Tutustuimme matkallamme myös Sisilian rikkaaseen historiaan. Saarella on ollut keskeinen sijainti Välimeren keskiosissa, joten siellä on ollut vuosien saatossa monenlaisia vallanpitäjiä. Vieraiden kulttuurien jäljet ovat kaikkialla nähtävissä. Joukossa on myös pohjoista vaikutusta Normanni-valloittajien valtakaudelta.

Matkalla saatoin tutustua aikaisempaa paremmin virolaiseen työtoveriini. Toomas Savi on 63-vuotias. Hän on koulutukseltaan lääkäri, ja hän työskenteli 1990-luvun alussa parin vuoden ajan Kajaanissa. Tämän ansiosta Toomas puhuu hyvin Suomea.

Toomas Savi on työskennellyt pitkään Viron parlamentin puhemiehenä. Hän oli presidenttiehdokkaana siinä vaalissa, jossa Arnold Rüütel valittiin Lennart Merin seuraajaksi. Toomas jäi niukasti kakkoseksi. Savi on yksi Viron reformipuolueen perustajista, ja hän kuuluu parlamentin liberaaliryhmään.

Toomas on entinen huippu-urheilija. Korkeutta hän on hypännyt kaksi metriä, mutta hänen paras lajinsa oli keihäänheitto, ennätys yli 81 metriä. Nykyään Savi työskentelee hiihdon parissa. Aikaisemmin hän oli Viron hiihtojoukkueen lääkäri, ja nykyään hän toimii maansa hiihtoliiton puheenjohtajana. Virolaishiihtäjien menestys on ainakin osittain Toomaksen ansiota.

Meillä oli Toomaksen kanssa puhetta, että hän voisi käydä joskus – ehkä jo tämän vuoden lopulla - Pohjantähti-opistolla puhumassa sekä Euroopan parlamentin työstä että urheiluasioista. Mielenkiintoinen mies.


Paavo Väyrynen

Kolumnit

21.10.2005 Paavo Väyrysen mätäkuun juttuja suoraan miehittäjä-Ryssän perseestä:
Toivottavasti Halosen linja pitää

julkaistu Länsi-Suomessa ja Suomenmaassa


Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat näyttävät panevan toivonsa presidentinvaaleihin. Jäsenyyteen myönteisesti tai myötäsukaisesti suhtautuvia ehdokkaita kannustetaan kilpailemaan siitä, kuka liputtaa liittoutumisen puolesta selkeimmin. Tällä tavoin pyritään luomaan paineita presidentti Tarja Halosta kohtaan, jonka tiedetään suhtautuvan jäsenyyteen vähintäänkin pidättyvästi.

Jo pitkään Suomen Nato-jäsenyydelle on pyritty löytämään tukea mielipidemittauksista. Kansan valtaisa enemmistö on kuitenkin kerran toisensa jälkeen vastustanut jäsenyyttä. Toisaalta usein on saatu tulos, jonka mukaan kansan enemmistö uskoo kuitenkin Suomen liittyvän Natoon. Tämä tulos on ollut pakko tulkita kansan epäluottamukseksi päättäjiin ja kansavallan toimivuuteen.

Nyt on kuitenkin osattu muotoilla kysymys, johon saatua vastausta voidaan tulkita tueksi jäsenyydelle. Taloustutkimuksen kyselyssä suuri enemmistö vastusti jälleen jäsenyyttä, mutta enemmistö vastanneista - 49 prosenttia - ilmoitti hyväksyvänsä sen, jos "presidentti ja pääministeri perustelluin syin päättäisivät, että Suomi hakee jäsenyyttä".

Kysymys on ovelasti laadittu. Harvapa jäsenyyttä vastustaisi, jos sekä presidentillä että pääministerillä olisi sen hakemiseen perusteltu syy. Itse asiassa yllättävän moni - 37 prosenttia vastanneista - vastustaisi jäsenyyttä tässäkin tilanteessa.

Nato-jäsenyyden kannattajat ovat rientäneet tulkitsemaan tulosta siten, että Suomen kansa kuitenkin "hiljaisesti" kannattaa jäsenyyttä. Lisäksi tuloksen on arvioitu ilmaisevan kansan luottamusta päättäjiä kohtaan. Maamme valtiollinen johto voi taivutella kansan jäsenyyden kannalle, sanotaan.

Mutta miksi pitäisi taivutella? Tähän kysymykseen jäsenyyden kannattajat eivät vastaa.

Jotkut puhuvat Suomen turvallisuusvajeesta, mutta eivät kerro, mikä se on ja kuinka jäsenyys sen täyttäisi. Pohjanoteeraus taitaa olla presidentti Martti Ahtisaaren esittämä perustelu, jonka mukaan Suomen tulisi liittyä kaikkiin läntisiin järjestöihin, jotta pääsisimme eroon kylmän sodan kauden aikaisista suomettumisväitteistä!

Presidentinvaaleissa muurin murtajaksi on ryhtynyt RKP:n Henrik Lax. Hän luo liikkumatilaa Kokoomuksen Sauli Niinistölle, jonka on nyt helpompi liputtaa avoimesti jäsenyyden puolesta. Keskustan Matti Vanhanen saattaa tuntea vetoa lähentyä näiden kahden linjaa ennen muuta mahdollisen toisen kierroksen asetelmia ajatellen.

Tarja Halosen ei ole tarpeen taipua näiden paineiden alla. Valtaisa kansan enemmistö tukee hänen linjaansa. Jos muut ehdokkaat liputtavat Nato-jäsenyyden puolesta, heidän kannattajiaan siirtyy Halosen taakse jo ensimmäisellä kierroksella.

Ainakaan Keskustan ehdokkaan ei ole viisasta haastaa Halosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sen sijaan on pyrittävä saamaan esille erot eri ehdokkaiden arvoissa ja aatemaailmassa. ( YLLÄPITÄJÄN HUOMIO: Niinpä )

Paavo Väyrynen

Pohjanranta

Etiäisiä vai kaukoviisautta?

Samankeskisten kehien Eurooppa
............................
Keskustan historiikkisivuilla Paavo Väyrysen presidentivaaleissa 1994 putoaminen ohitettiin parilla lauseella, vaikka liki 10 vuoden ajan Paavo Väyrynen itse pyrki ottamaan käsitteen "mediapeli" esiin moneen kertaan häneen kohdistuneena ajojahtina MTV 3:n ja Seppo Lehdon taholta. Seppo Lehto toi esiin vain ja ainoastaan tunnetut Paavo Väyrysen KGB-kenraali Vladimirovin yhteydet, joista oli ollut iso artikkeli myös Ilta-Sanomissa 3.12.1993 länteen loikanneen KGB-kenraali Gordievskin haastattelussa kuittauksena: "Paavo Väyrynen ei voinut olla olematta KGB:n agentti."


Nato-jäsenyys saattaa kaikenkaikkiaan olla se varteenotettavin vaihtoehto


...............................................................................
Paavo VÄYRYNEN


» Paavo Väyrynen Europarl-sivulla / på europarl sidan

Valtiotieteen tohtori/Politices doktor

Puolue ja ryhmä/Parti och grupp:
Suomen Keskusta/ELDR (Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmä, varapj.), Keskustan valtuuskunnan puheenjohtaja
Centern i Finland/ELDR (Europeiska liberala, demokratiska och reformistiska partiets grupp, vice ordförande), ordförande av Centerns delegation

Valiokunnat/Utskott:
AFET: Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta/ Utskottet för utrikesfrågor, mänskliga rättigheter, gemensam säkerhet och försvarspolitik
AFCO: Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (varajäsen)/Utskottet för konstitutionella frågor (suppleant)

Valtuuskunnat/Delegationer:
Venäjä/Ryssland
Kiina (varajäsen) / Kina (suppleant)


Internet-kotisivu/hemsida:
»www.vayrynen.com
Sähköposti:
» pvayrynen@europarl.eu.int

Osoite/Adress:
Suomi/Finland:
Keminsuuntie 252
94400 KEMINMAA
Puh/tfn 016-270 312

Vanha Siltalantie 133
04400 JÄRVENPÄÄ
Puh/tfn 09-271 5447
Fax 09-271 5712

Bryssel:
Parlement européen
Rue Wiertz
LEO 10 G258
B-1047 Bruxelles
Puh/tfn +32-2-284 5850
Fax +32-2-284 9850

Strasbourg:
Parlement européen
LOW-T 11.049
Allée du Printemps
F-67070 Strasbourg
Puh/tfn +33-3-8817 5850
Fax +33-3-8817 9850

Avustajat/Assistenter:
Suomi/Finland:
Mikko Lampela
Pohjantie 23
94400 KEMINMAA
Puh/tfn 016-275 072
Fax 016-275 073
GSM 0400-893 529
Sähköpostiosoite/epost: paavo.vayrynen@pohjantahti-opisto.inet.fi

Lapin alueavustaja
Markus Lohi
Ainonkatu 1
96200 ROVANIEMI
Puh/tfn 016-331 0748
Fax 016-311 991
GSM 0400-692 682
Sähköpostiosoite/e-post markus.lohi@databank.fi

Ryhmätoimisto/Gruppkontor:
Mika Hyytiäinen (aamupäivät)
ELDR
Keskustan valtuuskunta
Euroopan parlamentti
Pohjoisesplanadi 31
00100 HELSINKI
Puh/tfn 09-6872 7380
Fax 09-6872 7381
GSM 0400-781 702
Sähköpostiosoite/e-post m.hyytiainen@luukku.com

Bryssel:
Kari Jääskeläinen
Parlement européen
Rue Wiertz
LEO 10 G 262
B - 1047 BRUXELLES
Puh/tfn +32-2-284 7850
Fax +32-2-284 9850
GSM +358-(0)44 0581 030

Strasbourg:
Kari Jääskeläinen
Parlement Européen
LOW-T 11.049
Allée du Printemps
F-67070 Strasbourg
Puh/tfn +33-3-8817 7850
Fax +33-3-8817 9850
GSM +358-(0)44 0581 030
.....................................................
Paavo Väyrysen tunnetuista KGB-taustoista tarkemmin ohessa, vaan hyvinpä on kelvannut talikkokomuille ja muille hölmöille tsuhnamaajusseille, erikoinen ohiammuttujen valinta:



http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/22.elokuu/GORDI.HTM

Sokea Peili - oliko Kalevi Sorsa KGB:n yhteyshenkilö?

Entinen KGB-eversti Oleg Gordievsky ja kirjailija Inna Rogatchi ovat kirjoittaneet uuden paljastuskirjan nimeltään ”Sokea peili”. Uutuusteoksen mukaan ”KGB oli Suomessa kuin hallituspuolue”, jolla oli maassamme 91 suomalaista poliittista kätyriä vielä 1980-luvun puolessa välissä.

Nämä poliittiset yhteistyökumppanit olivat korkeissa asemissa, mutta kaikenkaikkiaan KGB:tä avusti 216 maamme kansalaista. Suomessa toimivien agenttien määrä oli yhteensä 376.

Teoksen pääuutiseksi nousee väite, että SDP:n puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Kalevi Sorsa kuului ensimmäiseen yhteysluokkaan, joka omasi yhteydet Helsingissä toimivaan KGB:n tiedustelupäällikköön. Todisteena tästä esitetään mm. se, että peräti NKP:n keskuskomitea käsitteli Sorsan joulukuussa 1980 ollutta syntymäpäivää ja päätti lähestyä häntä lahjalla.

Sorsa oli edesauttanut maiden välisiä ystävällisiä suhteita ja ollut ”luottamuksellisessa yhteistyössä” venäläisten kanssa. Sorsaa onniteltiin suullisesti, ettei häntä olisi kompromettoitu.

Sorsan väitetään konsultoineen neuvostoliittolaisia myös toimiessaan Sosialistisen Internationaalin aseistariisuntaryhmän johdossa. Sama syyte kohdistetaan myös Willy Brandtiin, joka toimi komitean puheenjohtajana. Kirjan mukaan päätöslauselmat noudattivatkin Moskovan toivomuksia.

Moskovan tiedetään jo ennestään rahoittaneen suomalaisten kommunistien toimintaa. Suomen asioiden korkeasta käsittelytasosta kertoo tekijöiden mukaan se, että SKP:n nykyisen puheenjohtajan Yrjö Hakasen avustuspyyntö päätyi itsensä Gorbatshovin käsiteltäväksi.

Kuka oli Oleg Gordievsky?

Oleg Gordievsky palveli neuvostotiedustelussa 25 vuotta ollen samanaikaisesti yli kymmenen vuotta Englannin tiedustelupalvelun kaksoisagentti. Englantilaiset järjestivät hänen pakonsa Suomen kautta länteen kesällä 1985. Hänet tuomittiin Neuvostoliitossa poissa olevana kuolemaan ja tuomio on edelleen voimassa. Nykyisin hän asuu Englannissa.

Teoksessa paljastetaan myös, että Ahti Karjalainen oli KGB:lle hyvä kontakti ja ”oma mies”. KGB:n ulkoisen tiedustelun entinen päällikkö Oleg Galugin on vahvistanut tämän väitteen. Sokeassa Peilissä paljastetaan, että Karjalaisen operatiivinen salanimi oli ”Rehtori”. Isänmaan petturin viitta heitetään myös Taneli Kekkosen päälle ”jota jos ketä voi kutsua Neuvostoliiton agentiksi”, väitetään teoksessa nimettömiin venäläisiin tiedusteluveteraaneihin viitaten.

Gordievsky toteaa, että Koivistoa ei pidetty Moskovassa samalla lailla omana miehenä kuin Urho Kekkosta, Karjalaista tai Paavo Väyrystä. Silti yhteytä pidettiin myös Koivistoon ”kaikilla linjoilla”. Koiviston päälle tästä’ ei varjoa lankea - hänhän peri kontaktit edeltäjältään, mutta Väyrysen ylle lankeaa ”oman miehen” varjo. Lausunnossaan Väyrynen myöntää yhteydenpidon, mutta pitää sitä normaalina ”isänmaallisena yhteydenpitona”.

Kuka oli minkinarvoinen yhteyshenkilö?

Gordiesvsky kertoo, että agentti oli henkilö, joka työskenteli tietoisesti ja kurinalaisesti KGB:n hyväksi työtä sekä noudattaa ohjaajansa ”case officerin” antamia ohjeita. Agentti tapaa kontaktinsa säännöllisesti ja salaa ja saa usein palveluksistaan palkkioksi rahaa. Esimerkkinä mainitaan 1960-luvulla noin 20-vuotiaasta suomalaispoliitikosta, jonka nimeä ei kuitenkaan mainita. Hän on palvellut KGB:tä jo 30 vuotta ja yhteistyö jatkuu.

Suoranaisesti käskettävistä agenteista erosivat ”luotettavat yhteyshenkilöt”, joita tavattiin säännöllisesti. He hankkivat tarpeellista tietoa ja tekivät propagandaa neuvostotavoitteiden edistämiseksi mm. eri tiedotusvälineissä. Tämä saattoi tapahtua esimerkiksi syöttämällä KGB:n haluamia kohtia televisio-ohjelmiin tai radioreportaaseihin.

Kolmannen kategorian muodostivat ”kehiteltävät kohteet”, joita tavattiin ja kestitettiin siinä toivossa, että heidät saataisiin värvätyksi agentiksi tai ainakin luotetuksi yhteyshenkilöksi.

Toki oli myös ”tuloksettomia kontakteja”, joita tavattiin onnistumatta tavoitteessa. Heitä pidettiin ”virallisina kontakteina” ja heitä oli lukemattomia. Heitä tavattiin yleensä tiedustelutarkoituksissa.

Kirjassa esitellään myös viides luokka, joka on edelleen suurimpia salaisuuksia. Kyseessä oli ”epävirallinen erityisyhteys”, joihin luokiteltiin vain päätöksenteon kannalta kaikkein keskeisimpiä henkilöitä, kuten presidenttejä.

Teoksessa ei mainita Sudoplatovin teoksessaan kuvaamia ”lepääviä” sabotaasi- ja tiedusteluryhmiä, joita oli tarkoitus käyttää mm. sotatilanteiden syttyessä avainkohteiden tuhoamiseen. Pavel Sudoplatovin kirjan on arvosteltu Verkkouutisissa aikaisemmin artikkelissa ”Kuka oli Pavel Sudoplatov”.
Vakoilijoista kirjoitettu toki paljon aikaisemminkin
Taneli Kekkosen lisäksi KGB:llä oli Suomessa muitakin vakoilijoita. Hannu Rautkallio on kirjassaan ”Laboratorio Suomi - Kekkonen ja KGB” vedonnut vuonna 1961 länteen niinikään Suomen kautta loikanneen Anatoli Golitsynin vuonna 1984 julkaistuihin muistelmiin.

Kirjassaan Golitsyn nimeää Kustaa Vilkunan (agentti ”Ahti”) ja kuulusteluissaan lisäksi TPSL:n puheenjohtaja Emil Skogin, Aarre Simosen ja poliisikomentaja Gabrielssonin. Rautkallion mukaan yhteysmiehenä toimi myös Eero A. Wuori eli ”Mooses”.

Pääagentti oli kuitenkin presidentti Urho Kekkonen eli agentti ”Timo”, joka oli värvätty jo 1940-luvun lopulla. Jo sota-aikana Kekkonen oli väitteiden mukaan toimittanut suoranaisia sotasalaisuuksia länsivalloille, joilta ne kulkeutuivat myös Neuvostoliiton tietoon. KGB:n vaikutusvallassa oli myös RKP:n puheenjohtaja Jan-Magnus Jansson.

Myös Gordievskyn mielestä Urho Kekkonen oli KGB:n oma mies.
Vaikolijajahti KGB-eläkeläisten elinkeinona?
Yhteyshenkilöitä paljastetaan nyt kilpaa muuallakin. KGB-loikkari Mihail Butkovi paljasti 1992 kirjassaan ”KGB Norjassa” yhteyshenkilön ”Juri”. Nyt Norjassa on paljastunut, että ”Juri” oli Norjan nykyinen työväenpuoluetta edustava pääministeri Thorbjörn Jagland.

Uutinen paljastettiin hiljattain vain noin kolme viikkoa ennen Norjan valtiopäivävaaleja. Jagland kertoo kysymyksessä olleen vain normaalin poliittisen yhteydenpidon, jossa neuvostoliittolaisia valistettiin Norjan poliittisesta tilanteesta. Jaglandia ei kirjan mukaan pidetty agenttina, vaan kiinnostavana ja asiantuntevana keskustelukumppanina.

Gordievsky paljasti aikanaan norjalaisen Arne Treholtin ja ruotsalaisen Stig Berglingin, jotka molemmat tuomittiin maanpetoksesta. Virossa puolestaan metsästetään edelleenkin innolla entisiä KGB-ilmiantajia. Vähän väliä lehdistössä ponnahtaa esiin poliitikko, jota epäillään KGB-yhteyksistä.

Tuoreimpiin tapauksiin kuuluu Viron parlamentin puhemies Toomas Savi, jonka väitetään toimittaneen KGB:lle tietoja 30 vuoden ajan. Väite on kiistetty sekä Savin että Viron suojelupoliisin toimesta.

Viron suojelupoliisi KAPO on ryhtynyt julkaisemaan nimilistaa entisistä KGB-miehistä. Listasta on jätetty pois niiden nimet, jotka ovat käyneet tunnustamassa KAPO:lle. Heitä on määräaikaan mennessä ilmoittautunut vain 1100, vaikka kokonaismääräksi on arvioitu kymmeniätuhansia.
Uskommeko kaiken minkä loikkarit kertovat?
Neuvosvakoilua on kaunistellen muistellut myös pitkään Suomessa vaikuttanut KGB-kenraali Viktor Vladimirov teoksessaan ”Näin se oli... Muistelmia ja havaintoja kulissientakaisesta toiminnasta Suomessa 1954-84”.

Teoksessaan Vladimirov muistuttaa siitä historiantutkimuksen perussäännöstä, että on harjoitettava myös lähdekritiikkiä. Esimerkiksi jonkin asiakirjan todistusvoimaa arvioitaessa on otettava huomioon myös se, miksi ja kenen toimesta asiakirja oli alunperin laadittu.

Mitä tulee Sorsaan nyt kohdistettuihin väitteisiin, niin en vielä ensilukemalta pidä häntä maankavaltajana. Epäilemättä hän on vaihtanut ajatuksia neuvostodiplomaattien kanssa, mutta kukapa Neuvostoliiton aikana vaikuttanut merkittävä poliitikko ei olisi niin menetellyt. Ainakaan heitä ei ollut monta.

Sorsan syntymäpäiväonnittelujen todistusvoimalle annan saman arvon kuin sille tosiasialle, että Johannes Virolainen sai kerran neuvostoliittolaisilta lahjaksi lypsykoneen.

Vanhojen KGB-miesten kertomuksia arvioitaessa on epäilemättä otettava huomioon myös se, että monille paljastuskirjojen tekemisestä on tullut elinkeino. Kaikki tarinat eivät kuitenkaan ole keksittyjä. Suomessakin on annettu useita tuomioita vakoilusta vieraan vallan hyväksi. Vakoojia myös yritettiin paljastaa.

Suojelupoliisin päällikkö Seppo Nevala on vähintäänkin epäsuorasti vahvistanut, että erään sisäministeriön alaisessa toimistossa työskennelleen virkamiehen puhelinta salakuunneltiin lainvastaisesti 1960-luvulla. Nevalan mukaan yhteydenpito KGB:hen oli jatkunut ennemmin vuosia kuin kuukaisia ja kysymyksessä oli henkilö, jolla oli pääsy poikkeuksellisen suureen määrään erittäin arkaluontoista ja salaista aineistoa.

Nyttemmin ollaan enenevässä määrin siirtymässä teollisuusvakoilun puolelle. Esimerkiksi vuonna 1979 alkaneen nk. Kemira-jutun tutkinta johti siihen, että Kemiran informaatikko tuomittiin maanpetoksesta.

TIMO KERVINEN
22.8.1997

Artikkelissa mainittujen lähteiden lisäksi on hyödynnetty STT:n arkistoa.

AJASSA -SIVULLE
...............
Wikipedia kertoo ansioistani ja saavutuksistani aika pitkälle harhaanjohtavaa kirjattua aineistoa, mitä ei voi sanoa edes tiedoksi.. Tämä on valitettavaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_V%C3%A4yrynen


......................................................................................

Paavo Väyrynen
Wikipedia.
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paavo Matti Väyrynen (s. 2.9.1946 Kemin maalaiskunnassa) on keskustalainen europarlamentaarikko ja valtiotieteiden tohtori. Väyrynen on entinen Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja ja ministeri. Hän oli ehdolla vuoden 1988 presidentinvaaleissa tullen toiseksi ennen Harri Holkeria ja vuoden 1994 presidentinvaalissa jääden kolmanneksi.
Sisällysluettelo
[piilota]

* 1 Puoluejohtajana
* 2 Ulkopoliitikkona
* 3 Tieteenharjoittajana ja ideologina
* 4 Euroopan parlamentin jäsenenä
* 5 Väyrysen ura
* 6 Väyrysen kirjoittamia tai toimittamia kirjoja
* 7 Aiheesta muualla

[muokkaa]

Puoluejohtajana

Väyrysestä tuli Turun puoluekokouksessa 1980 Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolaisen jälkeen ja hän pyrki tiivistämään keskiryhmien yhteistyötä. Liberaalinen Kansanpuolue liittyi Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi, kun Keskustapuolue hoiti puolueen suuriksi paisuneet velat. Jäsenyys kuitenkaan ei auttanut Keskustapuoluetta kasvuun kaupungeissa, vaan Liberaalisen kansanpuolueen kannatus heikkeni edelleen, minkä tuloksena Liberaalinen kansanpuolue erosi Suomen Keskustasta.

Väyrynen edusti Keskustan sisällä K-linjaa, minkä mukaisesti hän kannatti 1982 presidentinvaaleihin ehdokkaaksi myös idänkaupan vuorineuvosten tukemaa Suomen pankin johtajaa Ahti Karjalaista, joka kuitenkin hävisi presidenttiehdokkuuden Johannes Virolaiselle Kuopion puoluekokouksessa.

Hallituspolitiikassa Paavo Väyrynen puoluejohtajana ja Seppo Kääriäinen puoluesihteerinä pyrkivät varjelemaan Keskustan riippumattomuutta laajemman hyvinvointiyhteiskunnan voimistamasta SDP:stä Kalevi Sorsan IV hallituksen aikana, mikä aiheutti olosuhteet punamultahallitusyhteistyön päättymiselle 1987 neljäksi eduskuntavaalikaudeksi vuoteen 2003 saakka.

Puheenjohtajana Väyrynen pyrki takaamaan porvarihallituksen mahdollisuuden vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen Keskustan, Kokoomuksen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen kesken sopimuksella, minkä perusteella mikään puolueista ei lähde yksin hallitukseen. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto nimitti hallituksen muodostajaksi kokoomuksen entisen puheenjohtajan, Harri Holkerin, jonka selvitystyön tuloksena muodostui hänen johtamansa sinipunahallitus SDP:n, Kokoomuksen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen pohjalle Keskustan jäädessä oppositioon.

Oppositiokautena Väyrynen teki Åbo Akademissa ensiksi lisensiaattityön (1987) ja sitten väitöskirjan (1988) Suomen ulkopoliittisesta doktriinista.
[muokkaa]

Ulkopoliitikkona

Väyrynen tunnetaan ennen muuta yhtenä puolueensa rakkikoiramaisimmista EU-kriitikoista. Hän toimi ulkoasiainministerinä Esko Ahon hallituksessa, kun Suomi jätti EU-jäsenhakemuksen, mutta erosi hallituksesta ja ryhtyi presidenttiehdokkaaksi 1993 esittäen EU-neuvottelutuloksen pohjalta sitä, ettei Suomi hyväksyisi jäsenehdotusta. Keskustan presidenttiehdokkaaksi pyrki Väyrysen lisäksi entinen ulkoministeri, entinen alivaltiosihteeri ja Kainuun Sanomien päätoimittaja Keijo Korhonen, joka ilmoitti vastustavansa presidentiksi päästyään Suomen EU-jäsenyyttä ja tarvittaessa estävänsä sen. Kolmantena presidenttiehdokkaaksi pyrki Hannele Pokka. Kun Keijo Korhonen ei sitoutunut Keskustan esivaalin tulokseen, ryhtyi hän lopulta omalla listallaan presidenttiehdokkaaksi.

Väyrysen kampanjamenestykseen aikalaislähteiden mukaan vaikutti negatiivisesti KGB-kytkökset ja Vladimirov-juttu, Seppo Lehto ja MTV 3:n uutiset presidentinvaalia edeltävänä lauantai-iltana tammikuussa 1994 toi epäilyt Paavo Väyrysen KGB-kytköksistä ja siitä että "Venäjän nootti" koskien kahta suomalaista yhdistystä Suur-Suomi r.y. ja IKL on Paavo Väyrysen junailema / tilaama omaa presidentinvaalikampanjaansa vauhdittamaan neuvotohengessä kuten UKK eli Urho Kaleva Kekkonen toimi Honka-liiton alasampumisessaan 1962. Ko. uutisoinnin yhteydessä ns. suurlähettiläs Juri Derjabin venkoili asiat ruotsiksi erilailla kuin suomeksi. Suomenkielisissä uutislähetyksissä ko. noottiuutisissa Juri Derjabin "Jag kräver att dessa organisationer slutas" = Minä vaadin, että nämä yhdistykset lakkautetaan Pariisin 1947 rauhansopimuksen vastaisina. Suomenkielisissä taasen epäili ko. yhdistyksen sääntöjen olevan ristiriidassa ko. miehityssopimuksen kanssa.

Lisäksi tunnettu poliittinen palavakatseinen tiettyjen poliittisten tahojen ylläpitämä kylähullu Suomen Kuvalehdessä Jukka Tarkka esitti, että Väyrynen olisi ollut yhteydessä ministerineuvos Viktor Vladimiroviin Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuuden tukemiseksi syyskuussa 1981 bilateraalikauppaan kuuluvan välitysöljyn tuonnin lisäämiseksi. Asia kuitenkin sinällään oli faktaa, vaikka esittäjä olikin tälläinen sanoisiko hieman vinksahtanut.

Kanava 3/2001
[muokkaa]

Tieteenharjoittajana ja ideologina lähinnä naurettavia ryssäläisiä kgb:n wc-papereita

1994 presidentinvaalien jälkeen Euroopan parlamentin jäseneksi valittu Väyrynen nimitettiin Lapin yliopiston dosentiksi (1996-). Suomen keskustan aatteelliseksi kehittämiseksi hän perusti Alkio-opiston yhteyteen "Politiikan korkeakoulu"-nimisen kurssin sekä alkoi julkaista Pohjantähti -nimistä lehteä aikomuksenaan perustaa Keminmaan kunnalta (entinen Kemin maalaiskunta) ostamaansa kiinteistöön Pohjantähti-nimisen kansalaisopiston, mille kuitenkaan ei Lipposen I hallituksen aikana olisi myönnetty valtionapuja. Politiikan korkeakoulu-kurssia on sittemmin käytetty pohjana muiden puolueiden tapana perehdyttää nuoria aatteeseen ja puoluetyöhön. Toinen Keskustan aatetta korostanut keskustalainen vaikuttaja on Santeri Alkion perustaman Ilkka-sanomalehden päätoimittaja Kari Hokkanen. Maakuntavaikuttamisesta lähinnä keskustalaisessa hengessä korostaa myös sitoutumattoman Keskisuomalainen -sanomalehden sitoutumaton päätoimittaja Erkki Laatikainen. Kahta viimeksi mainittua pääministeri Paavo Lipponen luonnehti keskustalaisiksi maakuntasatraapeiksi tarkoittaen maakuntalehdistön alueellisesti vaikuttavaa voimaperäistä mielipidevaikuttamista.

Väyrynen on haamukirjoittanut useita kirjoja, joista varhaisemmat koskettelevat Keskustapuoluetta ja alkiolaista aatetta ajassa. Väyrysen myöhempi kgb-tuotanto käsittelee eurokysymyksen ohella kansainvälisiä asioita ja mm. Eurooppa-aatetta, mitä hän julkisti Suomessa Richard Coudenhove-Kalergin paneurooppalaisina ajatuksina pyrkien osoittamaan, että valtioliittoajatus soveltuisi Euroopan yhteisöön paremmin kuin Maastrichtin sopimuksen sisältämästä poliittisesta unionista alkaen tavoitteena pidetty liittovaltio-EU.
[muokkaa]

Euroopan parlamentin jäsenenä toiminut miehittäjä-Ryssän hyväksi alusta asti, eikä muutosta ole luvassa

Suomen tultua Euroopan unionin jäseneksi Paavo Väyrynen pyrki saattamaan Suomen keskustan europarlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän, Euroopan liberaaliryhmän, ELDR:n, jäseneksi. Liberaaliryhmässä hän on ollut aktiivinen nousten ryhmän varapuheenjohtajaksi.

Eurokansanedustajana Väyrynen on korostanut Pohjoisesta ulottuvuudesta kiinni pitämistä europolitiikassa sekä sitä, ettei Euroopan unioni saisi lisää liittovaltioluonnetta, vaan että sen perusluonne olisi valtioliitto.
[muokkaa]

Väyrysen ura

* Keskustapuolueen varapuheenjohtaja 1972-1980
* Keskustan puheenjohtaja 1980-1990 Turun puoluekokouksesta Porin puoluekokoukseen
* Kansanedustaja 1970-1972, 1972-1975, 1975-1979, 1979-1983, 1983-1987, 1987-1991, 1991-1995, 1995-1999 (europarlamentaarikkona) ja 1999-2003 (europarlamentaarikkona)
* Europarlamentaarikko 1995-1999, 1999-2003, 2003-2007
* Opetusministeri 1975-1976 Martti Miettusen II (hätätila)hallituksessa
* Työministeri 1976-1977 Martti Miettusen III hallituksessa
* Ulkoministeri 1977-1979 Kalevi Sorsan II hallituksessa, 1979-1982 Mauno Koiviston II hallituksessa, 1983-1987 Kalevi Sorsan IV hallituksessa ja 1991-1993 Esko Ahon hallituksessa. 1993-1995 ulkoasianministerinä Ahon hallituskauden loppuun jatkoi MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto.

[muokkaa]

Väyrysen kirjoittamia tai toimittamia kirjoja

1. Ansa (James Goldsmith, kääntänyt ja toimittanut Paavo Väyrynen), 1995, Otava
2. Finlands utrikespolitik: Den nationella doktrine och framtidens mänsklighetspolitik, 1998, väitöskirja Åbo Akademi
3. Itsenäisen Suomen puolesta, 1999, Gummerus
4. Kansainvälinen yhteistyö Pohjois-Kalotilla (Timo Kivimäki ja Paavo Väyrynen), 1997, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
5. Kansakunta-Ihmiskunta, 1987
6. Kansallisia kysymyksiä, 1981, WSOY
7. Köyhän asialla, 1971
8. On muutoksen aika, 1974, WSOY
9. On muutoksen aika 1: Tosiasioita ja haavekuvia tulevaisuudesta 1974 ja 1994, WSOY
10. On muutoksen aika 2: Tosiasioita ja haavekuvia Suomesta, 1993, WSOY
11. On totuuden aika 1: Tosiasioita ja muistikuvia Urho Kekkosen Suomesta, 1993, WSOY
12. On totuuden aika 2: Tosiasioita ja muistikuvia Mauno Koiviston Suomesta, 1993, WSOY
13. Paneurooppa ja uusidealismi: Tutkielma Richard Coudenhove-Kalergin filosofisista ja yhteiskunnallisista ajatuksista, 1997, Otava
14. Samankeskisten kehien Eurooppa (toimittanut Paavo Väyrynen), 2000, Suomen puolesta
15. Suomen puolueettomuus uudessa Euroopassa: Kansallinen doktriini ympäristön murroksessa, 1996, Otava
16. Suomen ulkopolitiikka: Kansallinen doktriini ja tulevaisuuden ihmiskuntapolitiikka, 1989, WSOY
17. Yhteinen tehtävämme: Kansanvaltaisen..., 1989
18. Kansakunta - ihmiskunta: Suomen ulkopoliittinen doktriini, 1987, Gummerus
19. Kansallisia kysymyksiä, 1981, WSOY
20. Etiäisiä vai kaukoviisautta? Paavo Väyrysen puheita ja kirjoituksia 1999-2004, 2004, Eppe

[muokkaa]

Aiheesta muualla

* Keskustahistoria
* Paavo Väyrysen kotisivu
* Pohjantähti -opisto


Suomen Keskusta rp.:n logo ja nimi Edeltäjä:
Johannes Virolainen Keskustapuolueen puheenjohtaja
1980–1990 Seuraaja:
Esko Aho
.................................
Voitaneen todeta että Keskustapuolueelle tulee käymään presidentinvaaleissa 2006 kuten ennenkin.

Matin joukot jäivät lähtötelineisiin Suomen Kuvalehti 4.11.2005

Teksti Jarkko Vesikansa

Takamatkalle jääneen Matti Vanhasen kampanjaa luotsaava Eero Lankia luottaa vaalirynnäkköön, pääministerin suosioon ja keskustan puoluekoneeseen.

Keskustan puoluetoimiston auditoriossa Helsingin Apollonkadulla on vielä hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Marraskuussa täällä pitäisi vallita kiihkeä tekemisen meininki. Tila muutetaan pääministeri Matti Vanhasen (kesk) kampanjan johtokeskukseksi.

Mikään muu suurista puolueista ei luota sellaiseen äkkirysäykseen kuin keskusta. Vanhasen keskeiset kampanjaveturit vakuuttelevat kilvan, että aidat ryskyvät ja maa pölisee, kun vaalikoneisto ampaisee liikkeelle.

Kampanjan vetäjille koittaa uusi aika 30. lokakuuta. Tuolloin Vanhanen valitaan keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa presidenttiehdokkaaksi. Samalla muuttuvat lihaksi suunnitelmat, joita Vanhasen ydintiimi on keväästä lähtien hahmotellut.

»Me pysymme alkuperäisissä suunnitelmissa. Ei ole mitään syytä hermostumiseen», vakuuttaa puoluesihteeri Eero Lankia.

Halonen haastetaan taloudella ja johtamisella

Keskustan kentällä eivät vallitse yhtä levolliset tunnelmat. Eräskin piirivaikuttaja valittelee, että verkkaisen liikkeellelähdön takia Tarja Halonen ja Sauli Niinistö saavat liikaa etumatkaa. Pahimpana pelkona on Niinistö-ilmiön synty. Siitä näkyi jo merkkejä viimeviikkoisissa Helsingin Sanomien gallupeissa. Epäilyjä herättää myös kampanjapäällikkö Jari Flinck, jonka näyttöihin vaalityöstä kaikki eivät luota.

Erilaisia uhkia ja mahdollisuuksia on puntaroitu tiivisti Lankian vetämässä johtoryhmässä, joka kokoontuu viikoittain. Siihen kuuluvat muun muassa Flinck, tiedotuspäällikkö Kim Huovinlahti, mainosmies Juha Louhivuori, eduskuntaryhmän pääsihteeri Pekka Perttula, erikoisasiantuntija Karina Jutila sekä kansanedustajat Timo Kalli ja Olavi Ala-Nissilä.

Myös Vanhanen on toisinaan osallistunut kokouksiin. Sivulta ideoita tarjoaa muun muassa kokenut kehäkettu, entinen tiedotuspäällikkö Markku Rajala.

Johtoryhmässä on puntaroitu Vanhasen valtteja Halosta ja Niinistöä vastaan. Halonen on päätetty haastaa globalisaatiolla ja johtamisella.
Kampanjassa Vanhanen painottaa, että Suomella pitää olla malttia vastata taloudellisen globalisaation haasteeseen. Poliittisena johtajana Vanhanen yrittää profiloitua Halosta itsenäisemmäksi ja yritysmyönteisemmäksi.

Niinistöä ajatellen keskustassa on riemuittu gallupista, jonka mukaan suomalaisilla on selvästi enemmän epäluuloja Niinistöä kuin Vanhasta kohtaan. Liikkuvien äänestäjien arvellaan ohjautuvan helpommin Vanhasen taakse.

Kenttää aktivoidaan kirjanmyynnillä

Vanhasen kampanja on hyvin puoluesidonnainen, mitä Lankian ykkösasema vielä korostaa. Tätä vaikutelmaa yritetään häivyttää Vanhasen tueksi koottavalla presidenttiverkostolla, johon kerätään tunnettuja nimiä keskustan ulkopuolelta.

Puoluesidonnaisuus ei ole kampanjalle vain rasite. Keskustalla on vahva, koko maan kattava koneisto. Keskustan piireille on sälytetty velvoite kaupata 30 000 kappaletta Se on ihan Matti -kirjaa, joka ilmestyy lokakuun lopulla.

Eero Lankia ei pelkää kovan myyntitavoitteen vaarantavan kampanjan rahoitusta. »Kirjan myyminen on samalla keino aktivoida kenttää», hän korostaa.

Presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta varten keskusta varautuu käyttämään noin puolitoista miljoonaa euroa. Puolet varoista tulee puolueelta, joka saa yli 600 000 euroa ylimääräistä puoluetukea. Kirjojen lisäksi myyntipöydille kasataan taidetta ja halukkaille tarjotaan seminaareja.

Vanhasen joukot ovat pohtineet strategioita myös vaalien toista kierrosta varten. Toiveena on, että Halosen riveissä vajotaan synkkyyteen, jos ja kun presidentin kannatus painuu 45 prosentin tuntumaan. Tällöin isketään.
Hyökkäystä rajoittaa raha, jota tuskin säästyy paljoakaan ensimmäiseltä kierrokselta. Vanhasen ydinryhmästä myönnetään, että toisen kierroksen julkisuus on pitkälti tiedotusvälineiden varassa. Loppukamppailun lasketaan kiinnostavan tiedotusvälineitä niin paljon, ettei mainontaa hirveästi tarvita
....................................................
VAAN MITEN ONNISTUU NÄIN SUOMETTUNEESSA MAASSA PRESIDENTTIKISA REHELLISESTI KUN OPPIKIRJATUOTTAJA OTAVAKIN OPETTAA LAPSILLE MITÄ SATTUU VASTOIN HISTORIALLISIA OBJEKTIVITEETTEJA, KUTEN RYSSÄLÄISET PUOLUEEMMEKIN AIVAN KUIN STALINISMI OLISI KIRJATU HALLITUSOHJELMIIN
.....................................................

Sotasyyllisyysasian kieltäminen uupuu Keskustapuolueelta kuten muiltakin puolueilta tyystin, kun faktaa ja tosiasiaa on se, että ainoa sotasyyllinen viime sotiimme miehittäjä-Ryssä = Russian federation miehittää vieläkin valtiollisen tunnustetun itsenäisyytemme alun alueitamme Kalastajasaarennon, Petsamon, Sallan, Kuusamon, Karjalan ja Suomenlahden saarten osalta
Samoin Suomen olisi pitänyt pyrkiä jatkosodan jälkeen välittömästi syntyvä Naton jäseneksi kiireellisillä konsultaatioilla kuten myös aktiviisina Marshall-avun suhteen oltaisiin näin vältytty Suomen taudilta ja suomettuneisuudelta, niin oltaisiin voitu olla allekirjoittamatta ko. Pariisin miehityssopimusta 1947 alueriistoja koskevilta osin ja oltaisiin suoraan juridisesti vähintään joko samassa tilanteessa, kuin Japani Kuriilien saarien osalta tai peräti paremmassa kokonaisena Suomena.




Sotasyyllisyysasian kieltäminen Suomen osalta ja syyllisen osoittaminen miehittäjä-Ryssäksi viime sodissamme uupuu Keskustapuolueelta kuten muiltakin puolueilta tyystin ja sitä taustaa vasten kansallisvarallisuutemme palautusvaateet miehittäjä-Ryssän sotarikosten ja alueriistojen jäljiltä. Ainoa sotasyyllinen viime sotiinhan oli Neuvostoliitto = Sovjet-Ryssä, nykyinen ns. "Venäjän federaatio", joka samaan aikaan on pyrkinyt hajoittamaan federalisminsa suorilla presidentti Vladimir Putinin nimittämillä kuvernööreillä ja terrorisoimalla erilaisia alueellisia kansallisia enemmistöjä ja vähemmistöjä kuten mareja ja jopa tunkeutuen tsetseeniinialueille kansanmurhaa ja sotarikoksia tehden, jne.

05.11.2005
ProKarelia

SOTASYYLLISYYS LOPULTA PURETTAVA

Juri Komissarov eli Juri Derjabin ottaa Kalevassa esiin ns. sotasyyllisyysasian. Juri Derjabinin mielestä Suomen oli välirauhansopimuksen perusteella rangaistava sodasta vastuussa olevia. Hän ei siten yhdy dosentti Hannu Rautkallion ja MEP, tohtori Lasse Lehtisen väitteisiin ns. sotasyyllisyysoikeudenkäynnin kotimaisuudesta.

Olennainen kysymys ns. sotasyyllisyysasiassa on se, kuka tai ketkä olivat sotaan syyllisiä ja tuomittiinko oikeat syylliset Suomen perustuslain mukaisessa järjestyksessä. Suomen kansa oli valinnut johtajansa perustuslain mukaisesti. Samoin sotaan liittyvät päätökset tehtiin perustuslain mukaisesti.

Kysymyksenasettelu siten kuuluu, oliko Suomen kansa syyllinen sotaan vai joku muu taho. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuussa 1939 valloitusperustein. Sen vuoksi Kansainliitto erotti sen jäsenyydestään. Sodan aloittamisen teki mahdolliseksi Neuvostoliiton ja Saksan välinen Molotov-Ribbentrop –sopimus lisäpöytäkirjoineen. Toinen todennäköinen sodan mahdollistaja oli Stalin-Churchill –sopimus 15.10.1939.

Suomi ei ollut sodan aloittaja, ei edes sen provosoija. Stalinin johtama NL oli yksin syyllinen sodan aloittamiseen ja myöskin jatkosodan syntymiseen. Sotasyyllisinä tulee siten tuomita Stalin ja hänen lähimmät apurinsa.

Keskeisin kysymys ei ole se, olivatko ns. sotasyyllisyystuomiot kotikutoista tai neuvostopainostusta. Niiden lähtökohtana joka tapauksessa oli sama lähde: Stalin ja hänen valtakuntansa. NL:lle ja länsiliittoutuneille voidaan sälyttää täysi vastuu sotaan syyllisten tuomitsemisen vaatimuksesta Pariisin rauhansopimuksessa vastoin totuutta ja tiedossa olevia faktoja.

Mikä oli Neuvostoliiton ja länsiliittoutuneiden motivaatio siihen, että Suomen johtajat tulisi tuomita sotaan syyllisinä? NL:n motivaationa oli oman sotasyyllisyyden ja hyökkäyssodan vastuun häivyttäminen ja käsittämättömän suurten sotakorvausten vaatimismahdollisuus. Lännen intressissä oli mm. NL:lle annetun valtavan lend-lease –avun tekeminen jollakin tavoin oikeutetuksi.

Jopa Derjabin on valmis antamaan anteeksi ns. sotasyyllisille. Ei syyttömille tarvitse antaa anteeksi. Mutta heidän väärät tuomionsa tulee purkaa. Sotasyyllisyyslaki tehtiin perustuslain vastaisessa järjestyksessä, ei se siten ole voinut edes olla Suomen perustuslain mukainen.

Derjabin antaa viitteen siitä, miten purkuasiassa asiassa tulee edetä viittaamalla mm. Pariisin rauhansopimukseen. Suomi on jo aiemmin Koiviston aikana yksipuolisesti tulkinnut Pariisin rauhansopimuksen eräitä artikloita. Suomen on tulkittava rauhansopimuksen sotaan syyllisyyspykälää uudelleen ja todettava, ettei Suomi ollut sotiin syyllinen, joten ei Suomen johtajia voida tuomita sotaan syyllisinä. Eiväthän he olleet mitään sotarikollisia.

Miksi Suomen presidenttiehdokkaat ovat toimettomia ns. sotasyyllisyysasiassa? Miten Suomen intressiä palvelee se, että Suomea yhä maailmassa pidetään sotaan syyllisenä? Syylisyys-kysymys on suurin este myös Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamiselle.

On oikeusvaltiolle häpeällistä, että sen pelastaneita sodanaikaisia johtajia pidetään sotiin syyllisinä, eikä kotimaiset johtajat tee mitään asian korjaamiseksi. Pitäisikö tässäkin asiassa idästä tulla vahva aloite, suorastaan ukaasi asian toteuttamiseksi, ennen kuin siihen rohjettaisiin kajota.



PS: Vaadimme Suomelta ryöstettyjen ns. sotakorvausten eli ryöstösaaliin takaisinmaksatusta kaikkine pääomineen ja laillisine korkoineen, sekä miehitettyjen alueidemme palautusta välittömästi ja siinä yhteydessä 14.10.1920 Tarton rauhansopimuksen uudelleenratifioimista kaikkine artikloineen.
...................................................
Esiintuotuja asioita valaisevia linkkejä:
1) - Marin mareja sortava presidentti syyttää Helsingin Sanomia kansainvälisen oikeuden rikkomisesta
http://www.suri.ee/press/fin/0125fi.html

2) - Soome-Ugri Rahvaste Infokeskus - Информационный Центр Финно-Угорских Народов
http://www.suri.ee/

3) Prokarelia http://www.prokarelia.net

4) - Prokarelia blogi kertoo siitä mistä muut vaikenee: http://prokarelia.blogspot.com/

5)- Moskovan keskushallinnon eli Neuvostoliiton ja Venäjän Federaation kansanmurhien ja sotarikosten korvaus- ja totuusyhdistys r.y. ja yhdistyksen tavoitteet:
http://www.kavkaz.fi/tavoitteet.html

6) - Suomettuneisuuden ajan pääministeri ja suomettaja = ryssittäjämme Pertti Paasio
http://perttipaasio.blogspot.com/

7) - Suomisyöjä Juri Komissarov eli suurlähettiläs Juri Derjabin, suomalaistsuhnien koirakouluttaja ja opastaja siihen kuinka miehittäjää rahoitetaan, nöyristellään ja ohjataan Suomen valtion ja kansakunnan varallisuutta miehittäjä-Ryssän hyväksi erilaisilla lähialueyhteistyömäärärahoilla ja vastikkeettomilla avustuksilla http://juriderjabin.blogspot.com/

8) - Suomen kansakunnan pahinta A-lk:aa syksyltä 1991 ulkoministeri Paavo Väyrynen, joka yritti vielä syksyllä 1991 epätoivoisesti solmia uutta YYA-sopimusta presidentti Mauno Koiviston kanssa, siinä onnistumatta, kun toista osapuolta ei löytynyt ko. hankkeelle. Samoin vaatimukset miehitysalueiden palauttamisesta jätettiin tekemättä Moskovan hallinnon edustajille eli Boris Jeltsinille ja uudelle duumalle ko. aikaan julkisesti, kun samaan aikaan suuri osa muista entisistä Ryssän miehitysalueista irtaantui: Ukraina, Kazastan, Baltian maat jne. http://paavovayrynen.blogspot.com/
...............................................................................

Muistutus Maalaisliiton = Keskustapuolueen historiallisen perinnön hukkaajille Vapaussodistamme 1918 ja 1939-1945

Historian väärentämistä ilmenee yllättävillä tahoilla kuten Otava kustannusyhtiön mainoksissa, missä itsenäisyyden alun tapahtumia kuvaavissa kartoissa on miehitysrajat 1947 mukaisesti
http://www.otava.fi/kirjat/kampanjat/suomen_lapset/aikapolku/1920_1945/

Annoin ko. sivustolleen välittömästi havaittuani ko. epäkohdan palautetta ko. kohtaan: Teillä on itsenäisyyden ajan kartat sivustoillanne 1947 miehityssopimuksen mukaisesti.

Vuoteen 1947 ko. rajat ovat http://www.kavkaz.fi sivujen mukaiset 14.10.1920 Tarton rauhansopimuksen mukaiset

Oikaiskaa - olkaa hyvä ja älkää levittäkö kustannusyhtiönä noin paksua leninismistalinimin valhetta, mikä loukkaa myös ko. ajat eläneitä ja jo poisnukkuneiden muistoa. Kiitos.

Seppo Lehto Tampere
http://www.kavkaz.fi -sivujen ylläpito

Ehdota uutta linkkiä Aikapolkuun

Toimi näin: Lähetä alla olevalla lomakkeella oma linkkiehdotuksesi Aikapolkuun. Kirjoita lomakkeeseen linkkiehdotuksesi www-osoite ja lyhyt luonnehdinta linkistä. Kerro myös, mille Aikapolun jaksolle haluat linkkisi lisättävän
.....................................................
Ko. sivustoissa vastuussa erikoiset "osaajat":) ... ei mitään mainintaa talvi- ja jatkosotien aluemenetyksistä, vain pelkkä karttakuva 1947 Pariisin miehityssopimuksen jäljiltä. Sen sijaan Lapin sota, saamelaisten evakko ja Kieltolaki saavat suhteettomasti sijaa verrattuna todellisiin menetyksiin Petsamo, Salla, Kuusamo, Karjala ja Suomenlahden saaret.

Antakaa muutkin palautetta näille erikoisille kansakuntamme historia väärentäjille



Otava Kustannusyhtiössä:
Suomen lasten historian tekijäryhmä
Graafinen suunnittelija Jussi Kaakinen on kuvittanut useita lastenkirjoja.
Filosofian tohtori, kirjailija ja käsikirjoittaja Kirsti Manninen on toiminut myös historian tutkijana ja opettajana.
Taloustieteen kandidaatti Juha Kuisma on Suomen maatalousmuseon johtaja ja ekohistorian ja maaseutukysymysten erityisasiantuntija.
.....................................................
Toisaalta kun tuli katsottua ko. sivuston yhteystahoja, niin voi vain ajatella kuinka Lenin ja Stalin nauraa tsuhnakoirilleen ja sotarikostensa palvelijoiden nöyryydestä. Ko. yhteystahoissa Tampereen punaisen yliopiston tuotteita, joiden maailman kuvaan ohjannee pitkälti Tampereen leninismistalinismin kansanmurhia unohtava ja Ryssän sotarikoksia palvova Lenin-museo:

Kustannusosakeyhtiö Otava

Olemme mielellämme avuksi!

Tarvitessanne kirjojen arvostelu- ja lehdistökappaleita lähettäkää viesti arvostelukappale@otava.fi.

Kuvapankki

Otavan kuvapankki on tarkoitettu ainoastaan tiedotusvälineiden ja / tai jälleenmyyjien käyttöön. Toimittajat voivat hakea ja ladata kansikuvia ja kirjailijoiden valokuvia arvostelujen ja kirjaa tai kirjailijaa käsittelevien artikkeleiden ja ohjelmien yhteydessä julkaistaviksi.

Valokuvan yhteydessä on mainittava Otava ja kuvaajan nimi.

Jos haluat käyttäjätunnuksen ja salasanan, ota yhteyttä: tarja.kopra@otava.fi.

Tiedotusosasto

Tiedotuspäällikkö Liisa Riekki
(09) 1996 340
040-5107 336

Yhteyspäällikkö Tarja Kopra
edia
(09) 1996 272
050-4688 948

Yhteyspäällikkö Kirsi Sievänen
Markkinointitiedotus
(09) 1996 329
050-5329 201

Tuottaja Kaisa Laaksonen
(09) 1996 318

Sähköposti: etunimi.sukunimi@otava.fi
Fax (09) 1996 222
......................................................

	Tammikuun 25. päivä 1918 Suomen senaatti ilmotti yksityisistä aloitteista perustettujen suojeluskuntien eli valkokaartien olevan hallituksen sotajoukkoa.
	Näin Mannerheimista tuli näiden ylipäällikkö, ja helmikuussa Päämajaan perustettiin ylipäällikön neuvottelukunta, johon kuului edustaja eri maakuntien suojeluskunnista. Suojeluskuntien asema jäi sodan päätyttyä epämääräiseksi, kun Suomen armeija organisoitiin vakinaiselle pohjalle. Elokuussa 1918 vahvistettiin kuitenkin asetus, jonka mukaan suojeluskunnat olivat käytettävissä sisäisen järjestyksen ylläpitoon ja sotaväen reservinä. Mannerheim päätti valtionhoitajaksi ryhtyessään vahvistaa suojeluskuntia maan turvallisuuden parantamiseksi. Niiden oli oltava armeijan reservi ja valtiojärjestyksen turva. Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1919 asetuksella suojeluskuntien asemaa, ja suojeluskunnat saivat oman ylipäällikkönsä. Valtionhoitajakauden jälkeen Mannerheim kutsuttiin elokuussa 1919 suojeluskuntain kunniapäälliköksi. Vuonna 1921, kun ns. suojeluskuntaselkkauksessa, kiisteltiin suojeluskuntien itsenäisyydestä suhteessa valtiovaltaan, Mannerheimia tarjottiin suojeluskuntien ylipäälliköksi, mutta hänen kannattajansa hävisivät taistelun. Ylipäälliköksi tuli Lauri Malmberg, joka tuli olemaan tässä tehtävässä vuoteen 1944 asti. Helmikuussa 1932 syttyi ns. Mäntsälän kapina, joka vaati kommunistien toimintamahdollisuuksien lopettamista ja johon osallistui myös runsaasti suojeluskuntalaisia. Presidentti P.E. Svinhufvudin päättäväisyys sai kapinalliset palaaman koteihinsa. 1930-luvun puolustuslaitosuudistuksessa suojeluskunnat saivat yhä kiinteämmän tehtävän reserviläisten sotilaskoulutusta antavana laitoksena. Talvisodan aikana niistä tuli osa puolustusvoimia, ja vastaavasti suojelukuntien jäseniksi otettiin myös työväenjärjestöjen jäseniä. Vuodelta 1918 periytyvät epäluulot painettiin maahan. Suojeluskuntain yliesikunnasta tuli Kotijoukkojen esikunta ja suojeluskuntien vanhemmet miehet hoitivat kotiseudun puolustusta. Syksyllä 1940 suojeluskuntapiirit saivat hoitaakseen myös sotilaspiirien tehtävät. Jatkosodan päättyessä Neuvostoliitto vaati suojeluskuntien ja sisarjärjestön Lotta Svärdin lakkauttamista, koska aseistautunut kodinturvajoukko olisi mitätöinyt Neuvostoliiton halun pienentää Suomen armeija minimiin ja koska suojeluskuntalaisten katsottiin voivan estää Suomen valtiojärjestyksen muuttamisen sosialistisessa hengessä. Suomen eduskunta hyväksyi 3.11. 1944 äänestämättä lain suojeluskuntajärjestön lakkauttamisesta. Mannerheim vahvisti lain presidenttinä. Päiväkäskyssään 16.11. hän kiitti suojeluskuntalaisia näiden isänmaan hyväksi tekemästä työstä.
	Ylipäällikkö 1918 | Päämaja 1918 | Vaasan senaatti | Hannes Ignatius | Martin Wetzer | Harald Hjalmarson | Ernst Linder | Gösta Theslöf | Jääkärit | Pietarin kysymys | Suhde Saksaan | Vapaudenristi | Itä-Karjalan kysymys | Uudenmaan rakuunarykmentti | Kuusenhavu | Suomen lippu | Ruotsalainen prikaati | Suojeluskunnat | Jääkärikonflikti | Heikki Kekoni | Punavankikysymys | Wilhelm Thesleff | Aarne Sihvo | Rudolf Walden | Ilmavoimat - Ilma-ase | Punainen ja valkoinen terrori | Suuri paraati 16. 5. 1918 | Ahvenanmaan kysymys | Monarkia | Mannerheimin ero
	ELÄMÄNKAARI | SUKU JA PERHE | KASVUAIKA | SOTILASURA | VAPAUSSOTA | VALTIONHOITAJA 1918-1919 | SIVIILISSÄ | PUOLUSTUSNEUVOSTO | YLIPÄÄLLIKKÖ 1939-1946 | TASAVALLAN PRESIDENTTI 1944-1946 | ELÄKEVUODET | ERIKOISAIHEET | HAKU

........................................................................
PALATAAN MIEHITETTYJEN ALUEIDEMME PALAUTUSASIAAN KUNNOLLA PIENEN PILLUTTELUN JA VITTUILUN KERA. JOSPA SITTEN ALKAISI AJATUKSET JA TOIMET EDISTYMÄÄN?



Tervetuloa mukaan tekemään Suomelle uusi presidentti Arto Lahdesta ja lopettakaamme miehittäjä-Ryssän hyysääminen vihdoin ja viimein

.............................................................
Valtakunnansyyttäjät runkkaavat hulluina kansankiihotuslainsäädännön ääressä, aina kun vaan jossain vilahtaa jutku-, neekeri- tai ryssä-sana


Eikö olisi helpompi kiihottua kunnon kauniiden tissien ja vittujen ääressä. Nyt on ongelmaan ratkaisu. Tässä on teille arvon pellesyyttäjät sivut joiden ääressä voitte runkata rauhassa ja vetää kuivat kansankiihotuslainsäädäntönne lakiteksteihin



Oikeuslaitoksemme malliesimerkki femakkohyysäristä, joka käyttäytyy henkisesti neekeri- ja afgaanivalehtelijoita kuultuaan, kuin ukkosen säikyttämä kanttura sateen liukastamalla pellolla

Tamperelainen femakkohyysäri ja rasistinen tuomarikanttura Anja Aulomaa

KGB:n aisankannnattaja ja kansakuntamme petturi Matti Wuori kuoli 15.10.2005 Kiittäkäämme Herraa! Ohessa muistokseen tulleita sivustoja:

Matti Wuori virallinen HS:n ilmoitus muokattuna

Matti Wuoren negrologi

Matti Wuori - sinua muistaen ;)

...........................................................................
Miksi Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen ottaa maahamme mieluummin erilaisia loisivia ja valehtelevia neekereitä ja ählämeitä erilaisine ihmisoikeuksia rikkoivine rasitteineen, kuin vaatii miehitettyjä alueitamme takaisin?






Nämä naiset kannattavat aluepalautuksia ilman neekereitä ja ählämeitä:)
....................................

Valtioneuvoston viestintäyksikkö	Tiedote 326/2005
19.10.2005

Hallituksen iltakoulu linjasi kansalaisvaikuttamisen jatkotoimia

Hallitus tarkasti kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeiset linjaukset ja ohjasi jatkotyöskentelyä 19. lokakuuta iltakoulussa.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus käynnisti neljäntenä politiikkaohjelmana kansallisen demokratiahankkeen vahvistamaan kansalaisten osallistumista ja parantamaan demokratian toimivuutta. Tavoitteena on, että Suomi kuuluu kansalaisvaikuttamisen osalta parhaiden demokratioiden joukkoon.

Edustuksellista demokratiaa ajanmukaistetaan

Sisäasiainministeriö valmistelee tänä syksynä ja ensi keväänä uudistukset, joilla vahvistetaan kunnallista demokratiaa ja luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä.

Ns. pormestarimallin edellytyksiä aiotaan vahvistaa. Tarkoitus on, että valtuusto valitsisi pormestarin valtuustokaudeksi. Pormestari olisi luottamushenkilö ja hän korvaisi kunnanjohtajan. Lisäksi kunnassa voisi olla apulaispormestareita.

Sisäasiainministeriö tekee esityksen kunnallisen luottamushenkilön oikeudesta palkattomaan vapaaseen.

Oikeusministeriö määrittelee Kansanvalta 2007 -toimikunnan mietinnöstä saatujen lausuntojen ja Kansalaisyhteiskunta 2006 -loppuraportin pohjalta jatkotoimet vaaleja ja vaalijärjestelmää koskeviksi uudistuksiksi ensi kevään aikana.

Kansalaisyhteiskunnan toimintaa vahvistetaan

Opetusministeriö valmistelee esityksen kansalaisjärjestöjen toimintaa koskevien säännösten selkeyttämisestä ensi kevään aikana yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Pohjana ovat vuoden lopussa valmistuvat Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan ehdotukset.

Iltakoulussa käydyssä keskustelussa korostettiin kansalaisjärjestöjen merkitystä ja todettiin, että niiden toiminnan yleishyödyllinen luonne pitää määritellä nykyistä selkeämmin.

Opetusministeriö selvittää, onko mahdollista perustaa kansalais- ja järjestötoiminnan sekä demokratian tutkimusta ja kehittämistä tukeva kansalaistoiminnan innovaatioverkosto kansanvallan juhlavuoden 2006 aikana.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tehtäväksi annettiin laatia ensi vuoden aikana esitys toimista, joilla vähemmän koulutettujen, pienituloisten, syrjäytymisvaarassa olevien sekä maahanmuuttajien kiinnittymistä kansalaisyhteiskuntaan voidaan edistää siten, että sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon.

Vaikuttamismahdollisuuksia lisätään, jotta tyhmät suomalaiset oppisivat myös itse ajattelemaan eikä tyytymään ryssäläisten KGB:n koulimien virkamiesten disinfoon mm. eduskunnassa

Kaikki ministeriöt laativat kansalaisjärjestöstrategiansa tai kansalaisten kuulemisen kirjatut toimintatapansa ensi vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö aikoo selvittää vuoden 2007 alussa tehtävällä kyselyllä, miten kansalaisten kuuleminen on edistynyt.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma laatii kokonaisselvityksen kansalaisten kuulemisesta ja käynnistää valtionhallinnon tarpeita palvelevan sähköisen kuulemisen foorumin vuoden 2006 aikana.

Aktiivinen kansalaisuus osaksi koulujen toimintaa - kansalaiskasvatusta tämän sivuston tyyliin, lisää niin vältymme mm. Englannin, Ranskan ja Saksan rotumellakoilta

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa koulu on keskeinen toimija. Aktiivinen kansalaisuus aiotaan vakiinnuttaa osaksi kaikkien koulujen ja oppilaitosten toimintaa. Opetusministeriö edistää kansalaisopintoja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Kansalaiskasvatus vakiinnutetaan osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Kansalaiskasvatuksen ja kansalaistoiminnan yliopisto-opetusta valmistellaan. Opetusministeriö vahvistaa koulujen oppilaskuntien toimintaa.

Demokratia-asioiden hoitoa vahvistetaan mm. aluepalautustemme ja lähestyvän Natojäsenyytemme takia

Demokratian kehitystä ryhdytään Suomessa seuraamaan säännönmukaisesti. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma tekee esityksen demokratiaindikaattoreista ja niiden seurannasta huhtikuun 2006 loppuun mennessä.

Lisätietoja: ohjelmajohtaja Seppo Niemelä, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7950 tai 040 822 2777

...................................................................



Eduskunnan päätöksiä odottaa myös miehitetyn alueen naiset perse pystyssä ja pillu märkänä mahlaa valuen odottaen suomipoikia naimaan herkkuperseitään



Suomen eduskunta Suomen eduskunta = Ryssälän koira Hakemisto = http://www.kavkaz.fi Ohje

Eduskunnan päätöksiä odottavat myös miehitettyjen alueidemme naiset pillut mahlaa valuen. Tämä on ihmisoikeuskysymys. Ryssämiesten viinan ja ketjupolton löystyttämät vehkeet ei toimi. Nyt on aika suomipoikien panna parastaan ja saada Suomen suku kasvuun ilman neekereitä ja ählämeitä. Loppujen lopuksi monella ryssällä on suomiveri taustanaan, vaan on joutunut vuosisatojen saatossa ryssitetyksi ja kieltään vaihtamaan.
.........................................................................
Piiskaa rajusti pyllylle sellaisille tuomareille kuten Anja Aulomaa ja syyttäjät Jouko Nurminen ja Ulf Reimers, jotka uskovat vierasperäisten paskapuheisiin.
Viranomaisten on turha pitää afgaanien ja neekerien ilmoittamia tietoja luotettavina miltään osin

Afgaanien ja ulkomaalaisten luotettavuudesta henkilöllisyytensä oikeellisuuden suhteen

HS ja Nelonen ovat ansiokkaasti paljastaneet turvapaikkajärjestelmän luotettavuudessa olevan huomattavasti parantamisen varaa tiistaina 8.11.2005

Ulkomaalaisvirasto syyttää maistraatteja lepsuilusta
8.11.2005 HS julkaistu klo 18:23

Ulkomaalaisvirasto syyttää maistraatteja lepsuilusta
Julkaistu 8.11.2005 klo 18:23

Ulkomaalaisviraston (Uvi) mielestä osa maistraateista suostuu liian helposti muuttamaan ulkomaalaistaustaisten ihmisten väestörekisteritietoja heidän haluamallaan tavalla.
Kyse on sellaisista turvapaikanhakijoista, pakolaisista ja muista ulkomaalaistaustaisista, jotka ovat aikanaan saapuneet maahan ilman luotettavia henkilöys- ja matkustusasiakirjoja.
Rekisteriin kirjatut uudet tiedot ovat voineet poiketa huomattavasti niistä tiedoista, jotka he antoivat maahan saapuessaan.

Uvin kansalaisuusyksikön johtajan Tiina Suomisen mielestä on ongelmallista, että osa maistraateista luottaa pelkkään asiakkaan sanaan.
"Jotkut maistraatit ovat vaihtaneet tietoja, vaikka ne eivät ole tarkistaneet niille tarjottujen asiakirjojen aitoutta. Osa ei ole vaatinut asiakirjoja lainkaan nähtäväksi", hän sanoo.
Suominen tietää tapauksia, joissa väestörekisteriin on vaihdettu kaikki tiedot nimestä ja syntymäajasta alkaen. Hänen mukaansa kyse voi olla todellisuudessa rikollisen ja jopa terrorismiin viittaavan menneisyyden peittelystä.
Ulkomaalaisvirasto haluaisi päästä itse harkitsemaan ja ratkaisemaan, muutetaanko ulkomaalaistaustaisten ihmisten väestörekisteritietoja jälkikäteen. Virasto mainitsi asiasta lausunnossaan, jonka se antoi väestötietolakia uudistavalle työryhmälle.

Väestörekisterikeskuksen kehityspäällikkö Juha Lempinen myöntää, että jotkut maistraatit muuttavat ilman papereita maahan saapuneen väestörekisteritietoja hänen oman ilmoituksensa perusteella, kun taas toiset maistraatit lähettävät tällaisen henkilön poliisin kuultavaksi.
"Lopputulos on kuitenkin aina sama, sillä he kertovat saman tarinan poliisille. Siinä mielessä ymmärrän, että osa maistraateista ei lähetä ihmisiä poliisin luokse", Lempinen kertoo.
Hän ei ole havainnut, että väestörekisteritietojen vaihtamisessa olisi kyse esimerkiksi rikollisen menneisyyden peittelystä.

Lisää aiheesta:
Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja (19:00)

Suomella poikkeavan avoin turvapaikkalinja
Julkaistu 8.11. 19:00

HELSINKI. Suomessa vuosi sitten toteutettu lainmuutos tilapäisestä oleskeluluvasta houkuttaa turvapaikanhakijoita. Suomi ei enää tee lainkaan kielteisiä päätöksiä afganistanilaisista, somalialaisista ja irakilaisista, vaan kaikki saavat vähintään tilapäisen oleskeluluvan.

Suomen linja poikkeaa täysin muista pohjoismaista.

Tilapäisiä lupia on myönnetty viime vuoden joulukuusta lähtien yhteensä reilulle 200 ihmiselle, koska heitä ei kuitenkaan voitaisi poistaa maasta esimerkiksi liikenneyhteyksien puuttumisen takia.
Uuden säännöksen perusteella Suomi voi myöntää tilapäisen oleskeluluvan, jos henkilöä ei voi palauttaa kotimaahansa esimerkiksi tilapäisestä terveydellisestä syystä.
Lupa voidaan myös myöntää, jos henkilöä ei tosiasiassa pystytä palauttamaan kotimaahansa.

Kyseessä on suomalainen erikoisuus. "Muissa pohjoismaissa ei tämäntyyppistä tilapäistä oleskelulupaa ole, eli siellä henkilö saa täyskielteisen (päätöksen) tämmöisissä tapauksissa", ulkomaalaisviraston ylijohtaja, Jorma Vuorio sanoo Nelosen uutisille.

........................................................................

Suomalainen "oikeusjärjestelmä" eli oikeusmurhajärjestelmä vaikuttaa kummasti suosivan puolueellisesti vierasperäisiä, eritoten somaleita & neekereitä, sekä muita mutiaisia ja ählämeitä ( Ins Allah akkubar! )




Suomalainen "oikeusjärjestelmä" eli oikeusmurhajärjestelmä vaikuttaa kummasti suosivan puolueellisesti vierasperäisiä ja heidän valheitaan. Saa nähdä kuinka Helsingin somalirikolliset selviävät rötöstelyistään, raiskauksistaan, tekemistään puukotuksista ja murhista?

Lienee selvää, että ko. Tampereen käräjäoikeudessa ei noudateta EIT:n määräyksiä puolueettomasta oikeudenkäynnistä. Saa nähdä tehdäänkö Helsingissä vastaavia oikeusmurhia suomalaisia syrjien ja somaleita suosien?

Kysymys neekereitä maahamme rahtaavilta: Miksi neekeri itkee seksin aikana?



Vastaus: Se on kyynelkaasua ... toivottavasti apu kerkisi ajoissa ja jäi raiskaamalla ruiskastu mulatti / mulattiparvi tekemättä

Tampereella vallitsee vuoden 1918 punikkiryssäläinen terrori - odotamme valkokaarteja pelastamaan oikeusjärjestyksen

Tampereen syyttäjien esimies Jouko Nurminen ja tuomari Anja Aulomaa kunnostautuvat urakoiden neekeröinnissä ja oikeusjärjestälmämme kintuille kusemisessa.
On sääli ettei Helsingissä riehuvat somalimurhaajat, raiskaaja- ja ryöstäjäsomalit saane nauttia näiden oikeusperiaatteita loukkaavien suojelusta toisin kuin Tampereella neekeröivät vierasperäiset neekerit ja afgaanit?:

Ensimmäinen oikealta afgaanivapaaottelija "Haisuli" Waisu Waisullah Namdar irstaan näköinen al qaida järjestöstä tai muusta vastaavasta huumeliigasta lienee talebaanien terroristisolu maassamme

ERITTÄIN VALITETTAVAA OIKEUSTURVAN KANNALTA TAMPEREEN OIKEUSLAITOKSEN PUOLUEELLISUUS, MIKÄ EI TIETENKÄÄN LIENE AINUTLAATUISTA MAANLAAJUISESTI:

Suomalaisessa oikeuslaitoksessa suomalaisista tehty rasistisen lynkkauksen kohteita

Kiitoksia Tampereen punikkioikeuden kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen ja tuomari Anja Aulomaa

Ruotsissa nähdään tätä samaa afrikkalaisten neekerien ja somalien aiheuttama väkivaltaa vielä useammin kuin Suomessa

Raiskattu ja pahoinpidelty ruotsalaisnainen. Kiitos vaan kovasti komu- ja hurrihyysäreillemme: Suomeen 1991 eduskunnan naisten toimesta vastaanotetut somaliraiskaajat lienevät pumppaamassa paraikaa komujen ja hurrien vittuja ympärileikatuilla raiskausvehkeillään eduskunnan saunassa.

Rikollisten Siad Barren kommunistihallinnon somalien vastaanotosta kukkasten kanssa eltaantuneet hyysärivitut levällään vastaavat kansakuntamme petturit ja somalien toimeenpanemista raiskauksista, ryöstöistä ja murhista vastuulliset Eva Biaudet ja Outi Ojala edustamiensa muiden ryssäläisten tahojemme kanssa.

Våldtäktssomalier gripen Tipsa en kamrat om denna artikel Skriv ut denna artikel
Göteborg. Den brutala våldtäkt som utfördes på nyåret av fem afrikaner mot två svenska flickor har nu resulterat i ett gripande. Den sedan tidigare internationellt efterlyste 18-årige somaliern har nu gripits i Finland. Somaliern har ett finskt medborgarskap och var under nyåret på besök i invandrartäta Biskopsgården.

Flickorna följde med afrikanerna efter träffat dem på spårvagnen och överfölls efter en bit av gänget med batonger, sparkar och slag. Den ena flickan våldtogs och blev medvetslös medan hennes vän slogs blodig med en batong och rånades innan hon lyckades fly.

Våldtagna Jenny kan ses hålla upp sin sjukhusbild som visar på skadorna efter den brutala misshandel afrikanerna utsatte henne för under övergreppet och på den andra bilden kan misshandlade Linda ses som hon såg ut när hon kom in på sjukhuset.


Aktuella länkar:
Främlingsvåldtäkt på väg att lösas
Offer för svenskfientlig våldtäkt talar ut

Skribent: Redaktionen.

Datum: 2005-10-09
.....................................

LUE VIIMEISIN ALIBI-LEHTI Mika Lahtosen raportti 10/2005
Pieniä tarkennuksia ko. 3 sivun 10/2005 Alibi-juttuun, mm. kun väitetään syyttäjä Jouko Nurmisen suulla Seppo Lehtoa rasistiksi. Jokainen itsesuojeluvaiston omaava tietää, ettei turpaansa ota luuvitosta vapaaehtoisesti oli sitten vastassa afgaani, neekeri, ryssä, kinuski tai suomalainen. Jos ko. päätelmä on rasismia, niin kyllä on väitteen edustajalla kuten syyttäjä Jouko Nurmisella pahasti neekerinkusta päässään, kuten tuomari Anja Aulomaallakin.

Kun ko. syyttäjän rasistinen väite on oikeudessa on hyväksytty, niin syytetyn oikeusturvastahan ei tarvitse välittää, vaan voidaan yleiset oikeusperiaatteet heittää viemäriin, esitutkinnassa, todistajien ja muiden kuulemisen osalta, sekä voidaan estää jopa se ettei syytettynä oleva saa rauhassa esikuulustella päällekarkaajaansa, vaan sekin pyritään estämään niin syyttäjän, kuin tuomarinkin häirinnällä ja keskeytyksillä.

Toisaalta syyttäjä Jouko Nurminen sai vapaasti leimata ja solvata Seppo Lehtoa poikkeuksellisesti rasistiksi syytteen luvun ohella, ilman että ko. lausumat olisivat mitenkään liittyneet 10.2.2005 tapahtumiin. Pääteemana on että "vaikka tapaus ei ole kummonen, mutta kun vastapuolena tunnettu poikkeuksellinen rasisti, niin pitää saada kova tuomio!"

Teemana Alibissa 10/2005:

Tampereen käräjäoikeuden oikeusmurha suomalaista Seppo Lehtoa kohtaan, jossa hänet mukattiin todisteita tuhoten ja todistajia johdatellen lipeämään esitutkinnassa ilmitulleesta todistuksesta, minkä mukaan koko kärhämän syyllinen oli tämä afganistanilainen väärillä papereilla maahamme loisimaan tullut vapaaottelua ja taistelutaitoja Ramin Sohrabin opastuksella opetteleva Waisullah Namdar
( Nämä päätelmät ja yhteenvedot tällä sivustolla tehty aiemmin jippii.fi, uutisryhmissä ja muilla palstoilla, sekä Alibi-lehdessä 10/2005 olleista teksteistä )
..........................................................................
Netissähän voi tehdä mitä huvittaa, kenen nimissä ja kirjata pvm:kin taannehtivasti tai miten huvittaa tyhmälle syyttäjä Jouko Nurmiselle ja tarkoitushakuisen tyhmälle tuomari Anja Aulomaalle tiedoksi:) ... jospa on kihlakunnan syyttäjä Jouko Nurminen itse ollut asialla? ... ken tietää, joskushan on pakko toimia, kun saa lukea oheisia kamaluuksia Alibi-lehdestä tai saa uhkaavan ketjukirjeen, mikä on pakko laittaa uudestaan levitykseen?
...................................................................

Odotamme uusia ryssäläisiä rujosti pilkkaavia vitsejänne pillut märkinä




SEURAAVAKSI LAPSILTA KIELLETTY KETJUKIRJEOSUUS:
.........................................................
Kokoomuslainen ryssävituke Riitta Uosukainen kokoomuksen Sauli Niinistön presidentinvaalivankkurien 2006 kiimaisena narttuna ryssäläisten koiriemme eri puolueista runkkiessa riittoisasti ympärilläään

Markus Lyyra UM:n Ryssäkäki

kirjoitti 10.3.2004 15:46

Nato turvaksemme, sillä maamme häpäisy on helpompaa kuin Tarja Halosen häpäisy ilman miinojamme

Käännämme tämän UM:n Ryssänkäki / KGB-Markus Lyyran syväryssäisyyttä kertovan viestin heti ryssäksi;)

Markus Lyyra kuppanen Tarja Halosen vitunnuolija ja ryssien persepanopuu on päässyt Seppo Lehdon tukikampanjalistalle ketjukirjeen ryssäkoirana
by Markus Lyyra - ryssäkoira UM:stä "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa:)

Väinö Voionmaa oli näistä demareista lähimpänä ajatuksiani http://suomi-neito.blogspot.com/

Seppo Lehto - kiitämme kommenteistanne"

( Lainattu malliksi tämän maan ryssäläisille oivasta
ajattelusta )

Saastainen ja kuppanen loisiva Miehittäjä-Ryssä helvettiin!
perttipaasio@turku.fi wrote:

Henkinen maanpuolustus ylen tärkeää miinojemme puolesta, vastarintakirje ohessa
http://perttipaasio.blogspot.com/

Kepuloiset ja demarien ryssäloiset ovat pyytäneet apua kiertokirjeen kierrättämisen tehostamiseksi:) Vetoamme kaikkiin lukijoihin oheisen kiertokirjeen ja
miinojemme säilyttämisen puolesta

Voitaneen huomioida 4-5.maaliskuuta 2004 uutisoitu Hornettien asejärjestelmien uusmiminen Moskovaa vastaan:) Nyt voimme vihdoinkin iskeä Moskovan Seppo
Lehdon ja tsetseenien mukaisesti littanaksi.

Ottawan miinasopimus on purettava ennenkuin Halosen vittu joutuu laajamittaisen ryssäläisten divisioonien hyökkäysten kohteeksi, epäilemme että jo ensimmäinen
komppaniallinen ryssiä laittaa vanhan ja haisevan http://tarjahalonen.blogspot.com/ vitun riekaleiksi. Eli kohtalonsa olisi pahempi kuin vihollisella joka astuu viholliselle
tarkoitettuun miinaan.

Emme usko että Tarja (Tavja) Halosen vittu kykenee korvaamaan jalkaväkimiinoja miehittäjä-Ryssän vastaisissajatkorynnistyksoissä. Uskomme että Tarja
Halosen presidenttikausi päättyy revenneeseen vittuun ja laajempaa silvotun tynkä-Suomen raiskaukseen sekä neuvotteluasemamme heikkenemiseen Kremlin koirien
kanssa

Kansallismielisille vaalisivustoille oli joku laittanut oheisen tukikampanjankin pystyyn: ... Toivottavasti joku kääntää ko. jutun ryssäksikin? .... SPASIBA!

Vaarannatte naimamaonnenne jollette / jollet laita tätä juttua http://miehitetytalueettakaisin.blogspot.com/ ja muita
oheisia http://seppolehto.blogspot.com/ eteenpäin:

Oheinen teksti oli laitettu vaalisivustolle tänään:) ... on teidän asianne osallistutteko tukikampanjaan

Päivitetty versio kiertokirjeestä Seppo Lehdon tukikampanjaan ( laita paremmaksi jos pystyt )

Europarlamentaarikoksi yhteiseksi hyväksemme lanseeratun 2004 tukikiertokirje

Varoitus: Seppo Lehdon tukikampanja takaa sinulle / Teille varmasti ... orgguja ja paljon:) Ei muuta kuin valmiina kun olet laittanut oheisen eteenpäin:)

Jollette / jollet laita tätä juttua http://seppolehto.blogspot.com/ ja muita oheisia lisääntymiskiihotuksia kiertämään Seppo Lehdon eurovaalikampanjan tueksi voitte vaarantaa loppuvuoden aimaonnenne ja joudutte tyytymään nyrkkiinne loppuvuoden ( ainakin ) ja mahdollisesti saatatte joutua neulomaan läpenne umpeen tai poistattamaan kuihtuneen vehkeenne.

Kiertokirje takaa tyydyttävän saannin kuumaa pillua, roiskevittua tai karmeaa kankea suoraan sykkivään paikkaasi .. aivan lähiaikoina:) ... toimikaa, jollei
heilaa Helluntaina, niin ei koko loppuvuonna:(

--------------------------------------------------------------------------------
Virallinen EU-kampanjakirje Seppo Lehdon MEP-jäsenyyden 2004 nyt päivitetty vuoden 2007 eduskuntavaalikampanjan puolesta:

Tämä Email-kirje on lähetetty sinulle, että saisit pillua / kyrpää sukupuolestasi ja sukupuolisista mieltymyksistäsi riippuen, jopa kepulois Seppo Tiitiselle ( ex-Supon päällikkö ) ja ryssäläiselle Miinasopimus Ryssän hyväksi-Tarja Haloselle on luvassa
heidän bi-ominaisuutensa huomioiden kulloisenkin tilanteen mukaan.

Originaali kirje on ryssäläisestä Tampereen Leninmuseota palvovasta silvotussa tynkä-Suomessa Aimo Minkkisen somalikulleihin ihastuneen rakastajattaren
Pia Viitasen tai / ja silvotuista mustakulleista pitävän Eva Biaudet`n märkivästä vitusta kaavituissa eritteissä.
Sitä kosteutettua versiota säilytetään eräässä kurkkupurkki Macintoshissa. Se alkuperäinen kirje on kiertänyt Tampereella ainakin 99 kertaa. Neljän päivän
päästä sinä tulet saamaan pillua/karmeaa karvaista kankea siksi, että olet ottanut vastaan tämän kirjeen ( ja lauennut joko näyttöpäätteelle tai housuusi ).

Tämä ei ole pilaa, eikä liioittelua. Pillua / kyrpää alkaa tulla ovista, ikkunoista, liesituulettimesta, jääkaapin takaa, koiran perseestä, naapurin muijalta,ilmastointiaukoista, naapurin postiluukuista, SPR:n veripankista, pakoloiskeskuksesta, poliisiopistolta,verovirastosta, työvoimatoimistosta,ulosottovirastosta, vanhustentaloista, ruumishuoneelta, lähimmästä neuvolasta jne., mikälisinulla on postilokero-osoite niin sieltäkin löytyy yksi kuohkea vuolaasti vuotava pillu tai sileä ja puhtoinen kulli odottamassa noutajaansa jaimuttajaansa.

Lähetä kopiot liitetiedostoina / e-maileina niille ihmisille, esim. työkavereillesi, pomollesi / esimiehillesi/ ex-puolisoille jne. joiden luulet tarvitsevan pillua / ympärileikkaamatonta kullia / kyrpää / nahkamonoa. Älä lähetä rahaa, äläkä eritteitä, sillä tapahtumalla ei ole hintaa. Vaan yhteinen onnemme on saada ketjuorgasmeilla vakuutettua kansa siitä että Seppo Lehto Tampereelta pitää saada läpi EUROPARLAMENTTIIN KESÄLLÄ 2004.

Älä pidä Email-kirjettä itselläsi vaan lähetä se eteenpäin E-maileina tai kirjeinä. Pillukyrpäkirjettä ei saa katkaista. Sinun täytyy lähettää sanoma neljän
päivän kuluessa. Jos toimit oikein, pillu tulee olemaan puhdasta ja hyvää, sekä oikein riittoisaa.

Haiseva ryssäläinen KGB:n juoksupoika kepulipedofiili Tuomo-Juhani Tapio Kaleva-lehdessä sai kirjeen 8.8.88, mutta ei voinut lähettää Email-kirjettä eteenpäin, koska aakkostettuna 88-vuosi oli sama saksaksi kuin "Heil Hitler" ja siihen hänen ryssäläinen kielioppinsa kaatui kuten venjäläinen raiskattu tyttölapsi ja myöhemmin myös muutama alaikäinen aliravittu venjäläinen ryssäpoika Tuomo-Juhani Tapion alle Petroskoin vierailullaan 1998. Hänen esimiehensä Teuvo Mällinen teki itsemurhan jäätyään kiinni ko. samasta teosta samoihin aikoihin ja Ryssän syyttäjän virka-apupyynnön tultua Kaleva-lehteen ja Oulun poliisille.

Tämän jälkeen kyläsepän naamio - ja sivuvirkaa tekevä kepulainen kepulitoimittaja Tuomo Juhani Tapio oli niin kivuliaassa yhdynnässä vanhan lampaan kanssa,
esinahkansa revähdyttäen, että kiljui kuin hullu aasi äänihuulensa hajalle ja menetti lopullisesti puhekykynsä. Kyläseppä ja Kaleva-lehden toimittajana
tunnettu ryssäläinen toimittaja Tuomo Juhani Tapio oli saanut aina pillua ja anusta ainoastaan puhumalla ja skp-kepulijäsenkirjaansa näyttämällä ja ryssää
änkyttäen, joten pillun saanti loppui kuin seinään. Nykyään kyläseppä yrittää viittoilla pillua huonolla menestyksellä. Toistaiseksi hän saanut vain naapurin
koiralta satiaisia ja kiertäviltä mustalaisilta ... silmänsä mustaksi ja anukseensa rikkinäisen jakarin.

Eräs tamperelainen isänmaallinen ja saataiseen ryssäläisyyteen kyllästynyt toimittaja Pekka Parantainen sai 70 000 kertaa ja se näkyy vieläkin hänen ilmeestään. Onneksi olkoon. Laulun sanoin ( "sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta" ) Pekka Parantainen on saanut ainakin vähäksi aikaa. Saadakseen tyytyväisen ilmeen naamaltaan edes hetkeksi kateuden välttämiseksi hänen täytyi alistua maaliskuussa 2004 Tampereen
poliisiopistolla poliisin uuden testauksessa olevan sähköaseen kohteeksi. Edes tuo mojova tälli ei saanut riistettyä häneltä tätä amerikkalaista kestohymyä. Eli
Pekka Parantainen on hyvä malliesimerkki siitä, että kannattaa laittaa tämä ketjukirje kiertoon välittömästi saadakseen ... toisin kuin muut.

Ulkoministeriön haiseva naattakulli Markus Lyyra on tunnettu eläimiinsekaantuja ja Erkki "tuhkamuna" Tuomiojan lerssin imuttaja. Hänkin kuvitteli sen
riittävän, mutta kerran hän näki hyvä ryssävitun UM:n edessä jota alkoi tehdä mieli. Kun hän meni käsi ojossa ryppysen 200 € setelin kanssa vonkaamaan, niin
kommentti oli tyly. "Me ryssät tiedämme sen että rahasta parittelemme kyllä ihmisten kanssa, mutta rotinsa se on meilläkin, emme me koiriemme kanssa parittele, edes maksusta". ... siinä sai julkinen ryssäkoira palautteen suoraan ryssältä, eikä siinä

auttanut edes se, että oli koko ikänsä nuollut Sovjet-Ryssää ja myöhemmin saastaisen Ryssän nykyistä kansanmurhahallintoa erilaisina Natovastustamisina ja
aluepalautusten vääristelyinä tyyliin 1994 Sampolan Karjala-juhlat, joissa väitti julkisesti, että "Suomelle on edullisempaa tuoda näiltä alueilta puuta,
kun ne ovat Ryssän vallan alla". Mikä logiikka? ...
Onneksi jopa ryssät näkevät kuka on ihminen ja kuka on koira. ... Markus Lyyran tapaisia ryssäkoiria ei pelasta edes tämän ketkukirjeen levittäminen. Mutta on
toki suotavaa että hän se tekee;).

Ujohko ja liikaa saastaista miehittäjä-Ryssää ymmärtävä Mikko Honkala Aamulehden toimituksesta sai kolme kertaa liukasta hyvin treenattua vierasta pillua mutta jäi kiinni puolisonsa pettämisestä, menetti jatkosaannot kaikilta, koska ei jatkanut ketjukirjettä silloista puolisoaan Salla Paajasta ja työkavereitaan pidemmälle.

Filippiineillä vierailulla ollut eräs tunnettu kepuloinen pedofiili Paavo Väyrysen kullinimijä ja puoluetavarits nyt jo edesmennyt menetti munansa kuusi
päivää tämän kirjeen jälkeen. Kun hän myöhemmin lähetti kirjeen eteenpäin,
hän sai kerran sormipillua. Urho Kaleva Kekkonen otti vastaan tällaisen kirjeen v. 1963. Hän toivoi sihteerinsä antavan 20 kertaa. Pari päivää myöhemmin
hän sai mansikan Potti-pelissä ja voitti 2 markkaa yhden markan panoksella, sekä joutui tyydyttämään kepulaisen Mansikkinsa Virolaisen laitumella aamulla
ja illalla, sillä muuten ei se ammuminen olisi loppunut.

Ataturk, turkkilainen kansanmurhaaja sai kirjeen Tuonelaan, mutta ei tiennyt mikä on Email. Hän kävi hakemassa Tuonelan apteekista itselleen monivitamiineja, mutta saikin erehdyksessä eläimille tarkoitettua Viagraa. Hän sai haudantakaisen
kestoerektion, joka on niin kivulias, että tämä saastainen paskaturkkilainen jäi koukkuun keskushermostoon vaikuttaviin särkylääkkeisiin. Tällä Ataturkilla seisoo edelleen niin valtavasti, että hän joutuu kusemaankin kyljellään maaten suoraan Tuonelan helvetilliseen kansanmurhaajille tarkoitettuun lattiakaivoon ja
itkemään jotta kestostondis loppuisi sillä kuulemma kestostondis on kivuliaampi kuin Danten helvetti.

Pia Viitanen, eräs tamperelainen ketjupolttaja demarihuora sai kirjeen, mutta unohti lähettää sen neljän päivän kuluessa. Hän sai klamydian ja visvasyylän eduskunnan wc:ssä häntä tuupanneelta neekeriltä. Myöhemmin hän löysi kirjeen, lähetti sen
ja sai somalikullia jakupan, sekä neekerisankkerin.

Kainuun Sanomissa kainuulainen lehtimies / satunnaisesti Aamulehteen kirjoittava Pekka Kymäläinen paremmin tunnettu Pekka "Kymäloinen" ryssäläinen pedofiilitoimittaja sai työpaikkansa sähköpostiin tällaisen kirjeen. Hän ei osannut lähettää viestiä eteenpäin. Kahden päivän kuluttua hänen homohaalarinsa tarttuivat kaivosvierailun yhteydessä malmin kuljetushihnaan ja hän menetti kätensä, mikä oli tunnetulle ryssäläiselle runkkarille ja itsensäpaljastajalle harmillinen juttu. Sairaalassa hänelle annettiin erehdyksessä 11 pussillista erittäin HIV-positiivista verta. Nykyään hän käy päivittäin kirjastossa lainaamassa kirjoja, jotka käsittelevät vastaavia kohtaloita.

Jaakko Laakso tunnettu stalinistivittuja leipätyökseen vonkannut KGB:n
juottovasikka ei uskonut kirjeeseen, vaan heitti sen roskikseen. Muutamaa päivää myöhemmin hänelle kerrottiin, ettei enää koskaan saisi pillua ja havaittiin että hänellä on jänne poikki sieltä.

Tämä kirje sai alkunsa vapaassa kokonaisessa Suomessa ja kokonaisen Suomen Terijoella ja alkuperäisen kirjoitti Terijoen suojeluskuntapäällikko ja poliisi ja armoton humoristi Tauno Pollari, eräs paikallinen tunnettu poliisi. Jotta tämä kirje menisi vielä kerran Tampereen ja Terijoen ympäri, täytyy sinun E-mailata ystävillesi. Parin päivän päästä tulet saamaan iloisen yllätyksen terveen elimen muodossa, vaikka ei tekisi sitä pätkääkään / pillulootaa mieli.

Turussa tunnettu kansallismielinen hyväntahtoinen herrasmies joutui Kakolaan tammikuussa 2004, vaikka levitti kaikessa ystävällisyydessään sdp:n Milla Niemisen rivoja suihinotto- ja tervetuloa naimaan kortteja kaikessa ystävyydessään Turun kaupunginvaltuustolle. Se ei häntä pelastanut, sillä Kakolaan joutumisen perusteeksi totesi Turun hovioikeus, että ei riitä että levittää demarihuorien hyviäkin vittukuvia, vaan olisi pitänyt levittää myös haltuunsa tullut kiertokirje Seppo Lehdon vaalikampanjan tueksi Turun kaupunginvaltuustolle ja Kansalliselle Rintamalle eli Sinivalkoiset rp:n jäsenistölle, sekä erityisesti tunnetulle ryssäläiselle paskahousu Pertti Paasiolle ja hänen kaltaisilleen demariluteille Turkusessa.

Ryssäläisen tasavaltamme presidentti ja Ottawan ryssäläistä maanpuolustamme heikentävää miinoistaluopumissopimusta ajava Tarja Halonen joutunee levittämään runsasta valkovuotoa ja ryssämäihää vuotavan vittunsa Nuijamaan raja-asemalla,
kun kieltäytyi levittämästä tätä kiertokirjettä ja perumasta Ottavan miinakieltosopimusta julkisesti ja asianmukaisesti Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä kaikille alaisillensa pääesikuntaa myöden. Ihmettelemme sitä kuinka monta ryssädivisioonaa Tarja Halosen voitelematon itsevoideltu saastainen ryssäläinen vittu kestää ensimmäisen vuorokauden komppanian jälkeen, kun äijät ravistavat keskimäärin 15 minuuttia varvia edellisen jäljille.

Lähetä kymmenen - viisitoista kopiota (10-15 kopiota) , ja katso mitä tapahtuu housujesi sisällä, valuuko vittusi vai korskuuko kankesi. Nopean lähettäjän etuna
saat nähdä kirjeen lähettämistä seuraavana yönä unen, jossa saat asuinalueesi verojohtajan vaimolta ja tyttäriltä pillua tai verojohtajalta aisaa ahteriin
turvakumilla. Verojohtaja / vaimonsa on itse paikalla ja hyvin näreissään, mutta aisa / vittu silti valmiina sinun mieliteoillesi.

Lisäkiihokkeena on sinulle tarjolla tämä netistä varta vasten ronkittu juttu eritteidesi irroittami...seksi

http://www.herkku.net/tarinat/tekstit/tarina1361.html

Ryssäläinen vittu nussittu niin että kusi lensi
"Siementäjä" 30.11.2003

Olin tarinan tapahtuessa vielä nuori. Olen vieläkin aika laiha enkä mikään pitkä, silloin olin ehkä noin 168 cm. Luokanvalvojamme oli alle kolmikympinen
biologian ja äidinkielen opettaja Riitta Uosukainen. Riitta oli tummahko blondi, ehkä vähän ylipainoinen, silmälasipäinen n. 170 cm pitkä, aika tavallisen näköinen pitkähiuksinen nainen. Riitta Uusukaisen vyötärö oli kuitenkin ihanan
kapea,tai ainakin se näytti siltä, kun Riittan perse oli sen verran iso. Rinnat oli suht normaalit, vähänriippuvat ehkä. Minä olin luokan häirikkö ja
luokanvalvojan silmätikku.

Oli perjantain viimeinen tunti ja meillä oli biologiaa, aiheena ihmisen seksuaalisuus. Minä istuin takarivissä, ja pidin kavereiden kanssa 'omaa showta'.

Riitta Uosukainen komensi meitä pari kertaa. Tunti päättyi, mutta opettaja ilmoitti minulle että minun olisi syytä jäädä vähän keskustelemaan. Muut poistuivat luokasta. Opettaja käski minut etummaiseen pulpettiin istumaan.

Riitta Uosukainen puolittain istui, puolittain nojasi opettajan pöytään. Hänellä oli yllään musta hieman polven yläpuolelle ylettyvä hame, mustat korkokengät
ja valkoinen, napitettava paita. "Muut opettajat on valittaneet, että sinusta on kovasti häiriötä, nytkin sinulla oli kovin hauskaa viime tunnilla, voisitko
kertoa miksi?" alkoi luokan valvoja asiallisesti. "No kuule, ei kauheesti kiinnostanut toi aihe". "Ai siitäkö se on kiinni, mun mielestä sinua pitäs
kiinnostaa vähän kaikki, sun koulunkäyntis menee päin helvettiä". "Huh, mun opettaja kiroilee", mä ajattelin ja valuin pulpettini alle, ja koitin istua
mahdollisimman veltosti, niinkuin ei vois vähempää kiinnostaa. "No, oon mä ollut näillä tunneilla ennenkin" mä vetosin. "Ai jaa, sä niin kuin tiedät nää
asiat jo" Riitta sanoi ja veti välissämme olevan pulpetin syrjään. "No joo, on nää mulle aika tuttua" sanoin reteästi.

Nyt alkoi tapahtua. Luokanvalvoja istui kahareisin syliini niin, että kasvomme olivat lähes vastakain, hänen naama oli vaan vähän ylempänä. Veltosta istumisasennostani johtuen jäin vähän niin kuin pulaan. Riitta katsoi silmiini. "No kerroppas poju,
mistä naisen kiihottuminen alkaa?". "Hengityksen kiihtymisestä", opettaja hengitti nopeesti ja äänekkäästi sisään ulos pari kolme kertaa. "Vai nännien kovettumisesta", Johanna avasi pari paidan nappia, laittoi kädet rinnoilleen, nosti ja hyväili
rintojaa valkoisen paitansa läpi. Naamani oli käytännöllisesti katsoen hänen tissiensä välisessä vaossa. "Vai kastuuko naisen pillu ensin?". Opettaja
vetäytyi vähän poispäin minusta ja teki lantiollaan nussimisliikeitä eli pyöritti persettään sylissäni. "Tiedätkös mikä saa miehen kalun varmasti heräämään?"
Opettaja suuteli minua työntäen kielensä suuhuni.

Riitta Uosukainen nousi ylös ja istui taaemmas opettajanpöytänsä reunalle. Minä istuin hiljaa naama punaisena. "Mä luulen että sä et tiedä, ja muutenkin
sun olis aika vähän aikuistua". No mitä siihenkin mä olisin voinut sanoa. Olinhan mä ollut tyttöjen kanssa, mut enhän mä tiennyt. Aikuistuminen oli vähän toinen
juttu. Opettaja sai mut kerrankin hiljaiseksi. Sitä paitsi mä olin nolona koska mulla alko seisoon, ja olin varma että opettaja huomasi sen. "Sovittasko niin, etta mä
vähän opetan näitä asioita sulle nyt, ja sä saat vähän suuseksiä. Sinä alat ensi viikosta alkaen käyttäytyä kunnolla". Opettaja piti pienen tauon. "Keväällä
sitten kun olet ollut koko talven kiltisti, mä opetan lisää". "Huh huh" mä oli melkein paniikissa. Mutta vaan melkein. Jos mä ymmärsin oikein, niin opettaja oli luvannut ottaa multa suihin. "Joo.. kyllä..." Nöyränä poikana korjasin istuma asentoni ryhdikkääksi. Opettaja kävi laittamassa oven lukkoon ja palasi paikalleen.

Opettaja otti silmälasit pois. Se oli oikeestaan ihan hyvännäköinen. Se katso muo silmiin. "Naisen kiihottuminen alkaa hengityksen kiihtymisestä" se sano. Se availi paidan nappejaan ja huohotti tai huokaili raskaasti. Opettaja otti paitansa kokonaan pois ja pullautti rintansa pois rintaliivien kupeista, tai ne oli sellaset liivit että ne vaan tuki alhaalta sen rintoja. Opettaja kostutti peukaloaan suussaan ja pyöritti sillä nänniään. "Seuraavaksi kovettuu nännit". Riitta Uosukainen nosti toista rintaansa ja nuoli sen nänniä.

Riitta Uosukainen nousi seisomaan ja pudotti hameen lattialle. Alta oleva sukkanauhaliivi ja pikkuhousut menivät perässä. Riitta istuutui nyt kunnolla
pöydälleen, avasi reitensä, nosti edelleen korkokengissä olevat jalkansa pöydän reunalle ja nojasi taaksepäin ojennettuihin käsiinä. Olin pitänyt opettajaa vähän pulskana, mutta nyt en olisi ottanut mistään grammaakaan pois. Iso perse ja pyöreät reidet olivat jalat levitettynä upea näky. Pillu oli täyden karvoituksen peittämä, eikä ajeltu niin kuin pornolehdissä tai -elokuvissa. "Tule lähemmäs". Riitta nojasi vähän eteen päin ja vei oikeaa kättään pillulle. Minä nousin ja kävelin pari askelta opettajan pöydän luo. Opettaja tarttui käteeni ja vei sen pillulleen. Minä liikutin kättä. Pillu oli märkä. Ja kuuma. "Suuseksiä" Riitta Uosukainen laittoi kätensä hartioille, minä polvistuin kuuliaisesti. Pillun tuoksu tuntui selvästi. Minä painoin huuleni sinne alas ja Riitta laittoi toisen kätensä sinne myös ja avasi sillä häpyhuuliaan niin ettei karvat työntyneet suuhun.

Olin kyllä ajatellut suuseksiksi sitä että opettaja ottaisi minulta suuhun. En oikein tiennyt miten olisin nuollut, nuolin vähän alhaalta, vähän ylhäältä.
Asentokin oli vähän hankala. Pillukaan ei tullut enää märemmäksi, pikemminkin päin vastoin. Opettaja kehui kuitenkin "Hyvä poju, hyvä poju, nuole opettajan
pillua" ja painoi päätäni niskasta vasten itseään. "No niin, eiköhän nyt ole sinun vuoro". Minä nousin ylös ja opettaja polvistui.

Riitta avasi farkkujen napit ja vetoketjun. Hän veti kalsareita alas ja sai puolijäykän kaluni esiin. Mulla on ehkä vähän keskivertoo pidempi paksu kalu. Kun mä
vielä olen aika hintelä niin se näyttää julman isolta.
Riittakin katso mun kalua aika hartaasti. Mut mä en tajunnut sitä. Muo jännitti. Mun kalu ei seisonut kunnolla. Riitta veteli edestakasin mun kullia ja
nuoli vähän terskaa. Sitten se otti sen suuhunsa, ei ihan kokonaan mutta puolet liuku sen suussa sisään ulos.

Riitta tajus että muo jännitti liikaa. Se nousi ylös ja suuteli muo suulle. Sitten se meni mun taakse, hyväili mun vatsaa, kylkiä ja reisiä. Sitten se ohjas
mun oman käden mun kalulle. "Anna mennä, älä jännitä mä haluun nähdä kun sä teet sen itse" opettaja kuiskas mun korvaan, ja työnsi vielä kielensäkin sinne. Se
huokaili mun korvaan, ja mun kalu koveni lisää. Mä aloin runkata mun kyrpää. Kulli oli vielä ihan märkä opettaja syljestä, esinahka liuku hyvin. Opettaja
hyväili muo edelleen, ny välillä pakaroitakin. "Komee iso kalu, anna mennä". Välillä sekin runkkas muo, mut jotenkin oma käsi osas rytmin paremmin. Opettaja
suuteli muo villisti. Mulla teki jo tosi hyvää, ja mä taisin vähän äännähtää. "Anna mennä.. ". Mä aloin saada, mun liikkeet muuttu nykiviks. "Anna mennä, anna
tulla kaikki vaan, mä haluun nähdä". Ja multa tuli. Aivan mahtava orkku, spermat ruiskus rytmikkäästi opettaja pöydälle, ainakin viis isoo ruiskausta.
Opettaja suuteli muo vielä ja veti muutaman vedon mun munaa.

Opettajan posket punotti. Se katso muo ja kysy "Nuolisitko vielä mun pillua". "Joo", aika vaikeeta olis ollu kieltäytyä. Riitta Uosukainen istui samalla lailla
pöydälleen kun aikaisemminkin ja minä polvistuin opettajan pimpin ääreen. Pillu oli paljon märempi kuin edellisellä kerralla. Häpyhuulet oli paisuneet
enemmän, nyt niin että niiden väliin aukesi selvä rako. Klitoris törrötti selvästi ulomapana. Pimppi tuoksui selvästi. Aloin nuolla ahnaasti. Opettaja huokailu alkoi välittömästi. Opettaja liikutti lantiotaan ja painoi minun päätä pilluaan vasten. Aloin näykkiä kllitorista. "Hyvä poju aah, just noin kiltti poika, anna mennä... ah ah aah". Opettajan reidet puristeli mun päätä kun se jännitti niitä rytmikkäästi. Asento oli mulle hankala, mutta nuolin urhoollisesti pari minuuttia.

Mun oli pakko lopettaa opettajan nuoleminen ja nousta seisomaan. Opettaja katso muo silmiin ja hymyili. Se tarttu mun kulliin kiinni, mä en ollut ees huomannut
että mun kalu seiso taas. Mun kyrpä oli aivan sen pillun edessä, opettaja veteli mun esinahkaa edestakaisin. "Nussi opettajaas, anna mulle sun paksua kyrpää" Riitta kähisi ja veti mun munaa kohti pilluaan. Mä siirryin lähemmän ja työnsin mun kalun
Riittan sisään. "Aah, aaaih, nussi, nussi opettajaas". Opettajan pöytä oli just oikeen korkuinen. Mä nojasin käsillä pöytää ja nussin vaikeroivaa opettajaa tukevassa asennossa seisten.
Pystyin hyvin työntämään lantioni liikkeellä kaluni Riittan kuuman pillun pohjaan. Opettaja ulahti vähän aina kun se tapahtui. Elämäni paras pano. Opettajan
vaikerointi sen kun kiihtyi, kunnes hän meni aivan veltoksi. "Nussi vähän aikaa ihan hitaasti" Opettaja pyysi. Minä tottelin.

Opettaja halusi kuitenkin jotain muuta. Hän nousi ylös ja kaluni liukui ulos. Opettaja polvistui ja alkoi ottamaan minulta suihin. Tuntui todella hyvältä.
Jonkin aikaa imutettuaan Riitta Uosukainen käski minut lattialle. Hän itse kyykistyi päälleni ja ohjasi kaluni taas sisäänsä. Opettaja ratsasti kyykkyasennossa. Kyykyssä, korkokengät jalassa, minun kyrpäni varassa persettään ylös alas lykkivä
isoperseinen opettaja oli mahtava näky. Posket punoittivat, ilme oli keskittynyt kun opettaja nussi hitaasti ja antoi kyrvän liukua melkein ulos pillusta
ja todella syvälle takaisin sisälle. Minä ihailin kaluni liikettä opettajan pillussa. Jokainen hidas sisään ulos liike kuumaan ja liukkaaseen pilluun tuntui ihanalta. Niin ihanalta että tuttu kutina alkoi kiveksissäni.

Opettajani Riitta otti tukea käsillään rintakehästäni ja nojasi eteenpäin. Hänen perseensä liike nopeutui. Minä nussin vähän vastaan. Opettaja varmaan huomasi
että mä tulisin kohta. "Anna tulla vaan poju, mä haluun sun nesteet sisään" Riitta huokaili hengästyneenä. Vauhti kiihtyi. Minä sain elämäni parasta pillua. Orgasmini alkoi. Nesteeni ruiskusivat opettajan sisään. Opettaja liikutti hitaasti
persettään ylös alas ja lypsi pillullaan kaluani kunnes lysähti päälleni ja kusi pitkin syliäni kaikeksi lopuksi. Paljastui näin lopuksi liukkautensa
ja ryssäläisen kokoomusvittunsa salaisuus huonona virtsanpidätyskykynä, kuten ryssäläisyytensä ja saastaisen miehittäjä-Ryssän pelkonsa presidentinvaalikampanjassaan 1999, jolloin hän alkoi uhoamaan että "Karjalan palautus on Herran asia" ja luisteli vastuusta kuin Pilatus, kun ei ajanut ko.
isänmaan asiaa alusta loppuun. Näin saimme ryssäläisen Halosen KGB:n loisen riesaksemme, jonka 27.2.2004 puheiden perusteella meidän pitäsisi muka luopua vieläpä miinoistammekin. Kyllä on saatanan pöljä ämmä ja myös ne jotka hänet valtaan päästivät. Olisi salamurhaajalle töitä.

Arvoisat vastaanottajat ja Seppo Lehdon tukikampanajaan 2004 Europarlamenttiin osallistujat

Lisäkommentteja voitte heittää http://www.suomensisu.fi ja Aamulehden, Kaleva-lehden, HS:n jne. toimittajille KGB-verkoston haarukoimiseksi ja kitkemiseksi maastamme!

Kerro mielipiteesi tästä kansallismieliyyttä tihkuvasta tarinasta tai ota kirjoittajaan yhteyttä! Muista kirjoittaa sähköpostiosoitteesi jos haluat
saada kirjoittajalta vastauksen.

Kimmo Kiljunen demareiden kiljuhanhi opastanee myös teitä siitä kuinka ei pidä langeta saastaisen miehittäjä-Ryssän disinfoon, kuten hän erehtyi
23.2.2004 Suomi-Tsetsenia seuran tilaisuudessa laukomaan stalinistisia valheita tsetseeneistä.

Maamme häpäisy on helpompaa kuin Tarja Halosen häpäisy ilman miinojamme
by jos Tarjan vitunlevittelytalkoot alkaisivat Ottawan miinasopimus kumottava - Ryssän koirat kenneliin kuten Tiltukin

Montakohan divisioonaa pysähtyy Tarjan kohdalle?... edes katsomaan ryssäläistä vittuaan - Vittu tanassa korvaamassa miinapelotteemme? Hah, ei jaksa edes
naurattaa.

EU-ehdokkaista: Jyrki Käkönen vain Ryssän saastainen käki, kuten moni muukin puoluekandinaatit.

Montakohan divisioonaa pysähtyy Tarjan kohdalle? .. edes nauramaan ryssäläistä pressaamme? Maamme häpäisy on helpompaa kuin Tarjan häpäisy ilman miinojamme.

Saati kuinka moni vihollinen lankeaisi kiusaukseen, jos Tarjan vitunlevittelytalkoot alkaisivat itärajalla?

Taustaa:
Miinasopimukset irtisanottava - Halonen ulos pressan pallilta ja vastuuseen maanpetturuudestaan Tarja voinee mennä rajalle hame ylhäällä ja katsoa montako ryssää pysähtyy? .. edes katsomaan?

Exrana KRP:lle:
Vladimir Putinin etsintäkuulutus Interpolintietokantaan

01.03.2004
Jaakko Pesonen, professori

MIINA-FARSSI

Jalkaväkimiinojen vastustus kuuluu yhden asian liikkeisiin, joille on tunnusomaista yleisnäkemyksen puute ja yksipuolinen keskittyminen yhteen selvärajaiseen osakokonaisuuteen, jota sitten painotetaan vahvalla tunteella.

Tämä liike on ilmeisesti saanut vaikutteensa alikehittyneiden maiden sisällissotien
siviiliuhreista, erityisesti lapsista, joita TV on runsaasti tuonut päättäjien nähtäväksi. Samalla on unohdettu, että mm. pommitukset ovat aiheuttanee monin
tuhansin verroin enemmän siviiliuhreja kuin jv-miinat. Siviilejä on myös tapettu, haavoitettu ja kidutettu kaikilla mahdollisilla aseilla, myrkkykaasuilla ja jos
millä. Miksei niitä kielletä? Tai miksei kielletä sotia, jos kerta kieltoihin uskotaan?

Tämän aatteen lähtökohdalla ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa. Meillä jv-miinat ovat olleet tärkeitä sotilaallisia välineitä, joita osaltaan saamme kiittää
NL:n raivoisan ja rikollisen hyökkäyksen katkaisemisesta viime sodissa. Muistetaanpa historiaa.

Omiin miinoihimme ei kai mennyt yksikään siviili, sen sijaan NL:n pommit ja raakalaismaiset partisaanihyökkäykset aiheuttivat siviiliureja. Kun
puolustusvoimien ylipäällikkö Halonen on ilmaissut kielteisen mielipiteensä jv-miinojen käytöstä, on kysymyksessä merkittävä puolustuspoliittinen
kannanotto.

Halonen perustelee kantaansa "Suomen" kansainvälisellä uskottavuudella, millä hän ilmeisesti tarkoittaa poliitikkojemme harkitsemattomia, Suomen erityisaseman
unohtaneita kannanottoja EU-maiden asiaa koskevassa julkilausumassa. Missä Suomen mainetta on haukuttu, missä meihin ei luoteta? Suomella on hyvä maine.

Toiseksi Halonen vaatii jv-miinojen korvaamista muilla järjestelmillä. Hän siis haluaa saada saman lopputuloksen huikeasti kalliimmalla, epäluotettavammalla ja vaikeammin hallittavammalla tavalla. Siinä ei ole mitään järkeä.

Jv-miinoja tarvitaan vielä seuraavassakin sodassa, sillä ne säästävät sotilaittemme verta! On todella pelottavaa, jos ylipäällikkömme ei ensisijaisesti
ajattele Suomen sotilaita, siviilejähän jv-miinamme eivät uhkaa!

Jv-miinojen vastustaminen näyttää korreloivan NATOon liittymisen torjumiseen. Tämä käsitys johtaa Suomen puolustuksen heikkenemiseen, varsinkin kun
EU-valtioiden enemmistö jo kuuluu NATOon eikä heitä kiinnosta EU:n sotavoimat, joista Suomessa epärealistisesti puhutaan. Vaarana on, että farssi muuttuu tragediaksi.

Tämänhetkiset poliitikkomme kuuluvat siihen sukupolveen, jonka arvojen kehitys tapahtui Kiinan 1960-luvulla alkaneen kulttuurivallankumouksen käynnistämän kansainvälisen arvoepidemian aikana. Sen viimeiset aallot tulivat Suomen yliopistoihin NL:n ja kommunistien avustuksella tyypillisenä yhden aatteen
liikkeenä. Usko ja uho korvasivat kriittisyyden ja tiedon, mitään ei ollut menetettävissä ja kaikki saavutettavissa! Kuka mitenkin siitä selvisi, jotkut
eivät toipuneet koskaan.

Silloinen sukupolvi ei tiennyt sodasta eikä sen aiheuttajasta mitään, ja usein tuntuu siltä, ettei se vieläkään tiedä.

Derjabinin "Laiton uhkaus" tutkinnan lopettajien kommentit ovat heidän käsialaansa ei Seppo Lehdon

Lehtohan toi esiin vain sen mitä kaikki tiedostivat / tiedostavat ihmiset tajusivat / tajuavat = Derjabin oli "Persona non grata" - isolla isovenäläisen
imperialisminsa ja kommunismimurhien peittelijä, sekä ryöstösaaliin piilottaja kaikessa suomalaisten syyllistämisissään.

Ei Lehto Seppo missään vaiheessa voinut millään aktiivisesti ja järkevästi asiaa hoitaa sen paremmin kuin sen teki. Ainutlaatuinen tapahtumasarja kaiken
kaikkiaan, missä vieraan vallan vakooja ja kusettajamme sai nenälleen ja patteja ryssäläiseen perseeseensä.

Kuulusteludokumenttien mukaan Lehto Seppo kytki suomenvenäläiset mukaan ko. murhahankkeeseen ja ollakseen vaarantamatta Suomen ja Ryssän valisiä
orastavia aluepalautusneuvotteluja varoitti Derjabinia, jotta lähtisi häiritsemästä tätä palautusprosessia eli kuolemaan "Siberian radan varteen".

Turha on paskahousujen kritisoida, kun eivät osaa muuta kuin paskoa housuunsa... toisin kuin Lehto joka paskoo ryssäläisten naamalle.

Suoraan sanottuna eurokelpoisista ehdokkaista ei rimaa ylitä Tampereen alueella kuin Seppo Lehto

( Varauma nimen suhteen ) S-K Immonen mikäli oikein muistan pahehksui mm. jakamaani vaalimateriaalia 2003 keväällä väittäen sitä "rasistiseksi ja jopa loukkaavan Jumalaa" ( Pahoitteluni jos ei ollut kyseessä tämä prinssi Rohkea kampauksessa kulkeva maatalon luomuemäntä, mutta muistaaksen ko. rouvan nimi oli Immonen )

Armeijaa käyville runkkareille isänmaallinen
tervehdys: )

Heittäkääpä satsit Moskovaankin; ) - Runkkaus armeijassa on ihan OK, mutta ...

Paras paikka ylimääräisten latinkien lähettämiseen on halpa kortsu ja eiku pakettiin ja vastaanottajaksi:)

Moskovan hirmuhallinto paviaanikoira Putin
Kreml
Moskova
Ryssälä

Tiedoksenne Paviaanikoira Vladimir Putin etsintäkuulutettu kansanmurhastaan tseeneihin kohdistuen

Lukekaa lisää ko. sivustolta ja vaatikaa kansanedustajiamme luopumaan ryssäläisyydestään: mm. Kimmo Kiljunen, Kimmo Sasi, Pia Viitanen jne -
Hävetkää!

=====
Tiedoksenne saastainen paskaryssä ja paviaanikoira Vladimir Putin etsintäkuulutettu kansanmurhastaan tsetseeneihin kohdistuen

Lukekaa lisää ko. sivustolta ja vaatikaa kansanedustajiamme luopumaan
ryssäläisyydestään: mm. Kimmo Kiljunen, Kimmo Sasi, Pia Viitanen, Seppo
Kääriäinen, Matti Vanhanen, Sauli Niinistö, Timo Soini, Tony Halme, Mauri Pekkarinen, Antti Kalliomäki, Eva Biaudet, samoin kuin tunnetuinta ryssäläistä kgb:n takatuupparia kepuloinen paavo väyrynen olisi saatava luopumaan kansakuntamme mädättämisestä.




Lensiköhän Tampereen kihlakunnan syyttäjiltä mälli viiveellä vai välittömästi luettuaan oheisen ketjukirjeen? Palautteen voi antaa comment osiossa ;) Pussit tyhjäksi ja hyvää päivänjatkoa Tampereen ryssäläisille syyttäjille.
Pro Seppo Lehto - Kiitos Alibi-lehdelle ja http://www.suomensisu.fi ja kansallismielisille irc-kanaville, niin pysyy tapahtumista perillä






.................................................
EDUSKUNNAN VIIKKO 42
18.10. – 21.10.2005

Toimittanut eduskuntatiedotus

AINOAN KÄSITTELYN ASIAT

Perjantai 21.10.2005

Valtioneuvoston kirjelmä valtioneuvoston jäsenten sidonnai­suuksista (ministeri Haatainen)
VN 7/2005 vp
Hyväksyttiin

TOISEN KÄSITTELYN ASIAT

Perjantai 21.10.2005

Hallituksen esitys Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeeristön oikeudellista asemaa koskevan sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
HE 74/2005 vp, UaVM 7/2005 vp
Hyväksyttiin

VALIOKUNNISSA VALMISTUNEET MIETINNÖT

VaVM 20/2005 vp - HE 104/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain sekä tuloverolain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annettua lakia. Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotettaisiin verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä tuloverolakia soveltaen. Ansiotulona verotettavasta eläkkeestä vero määrättäisiin progressiivisen tuloveroasteikon mukaisesti. Kansaneläke ja perhe-eläkelain mukainen eläke olisi myös ulkomaille maksettaessa veronalaista tuloa. Rajoitetusti verovelvollisen 35 prosentin suuruisen lähdeveron alaisesta tulosta ehdotetaan myönnettäväksi 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva rajoitetusti verovelvollinen voisi lähdeverotuksen sijasta valita, että häntä verotetaan ansiotulostaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, jos hän verovuonna saa vähintään 75 prosenttia ansiotuloistaan Suomesta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055)


VaVM 21/2005 vp - HE 85/2004 vp Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain 45 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakiin tehtäviksi tekijänoikeuslain muutoksista johtuvat muutokset. Sopimuslisenssin käyttöalan laajentuessa sopimuslisensseihin perustuvien korvausten verottomuutta laajennettaisiin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sen jälkeen, kun tekijänoikeuslakia koskevat muutokset on hyväksytty ja vahvistettu.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055)


StVM 17/2005 vp - HE 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi lääkelain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lääkelakia. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön Euroopan yhteisön uudet lääkkeiden myyntilupia ja lääketurvatoimintaa koskevat säännökset, jotka koskevat sekä ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä että eläinlääkkeitä. Lisäksi lääkelakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä kansallisista tarpeista aiheutuvia muutoksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 30 päivänä lokakuuta 2005. Voimaantulon ajankohta määräytyy Euroopan yhteisön lääkesäännösten toimeenpanolle säädetyn määräajan perusteella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 432 2051)


StVM 18/2005 vp — HE 97/2005 vp Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että lääkekorvausjärjestelmää ja valmisteen korvattavuuden hyväksymistä koskevia menettelysäännöksiä uudistetaan.
Ehdotuksen mukaan korvausluokkia olisi edelleen kolme ja uutena ryhmänä luokiteltaisiin lääkkeet, jotka eivät kuulu korvausjärjestelmään.
Esityksessä ehdotetaan myös toteutettavaksi kolmivuotinen kokeilu lääkkeiden annosjakelun korvaamisesta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä
tammikuuta 2006.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 432 2051)

Mietintöön sisältyy edustajien Eero Akaan-Penttilä /kok, Sirpa Asko-Seljavaara /kok, Paula Risikko /kok, Raija Vahasalo /kok, Leena Rauhala /kd, Erkki Virtanen /vas, Marjaana Koskinen /sd, Leena Rauhala/kd ja Osmo Soininvaara /vihr vastalauseet.

VALIOKUNTIIN LÄHETETYT ASIAT

18.10.2005

Hallituksen esitys Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruot­sin välisen väestön rekisteröintiä koskevan sopimuksen hyväk­symisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi kotikuntalain ja väestötietolain muuttamisesta
HE 159/2005 vp
Hallintovaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi pelastuslain 69 §:n muuttamisesta
HE 160/2005 vp
Hallintovaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta
HE 162/2005 vp
Sosiaali ja terveysvaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
HE 163/2005 vp
Sosiaali ja terveysvaliokuntaan

Laki sairausvakuutuslain 9 luvun 10 §:n muuttamisesta
LA 95/2005 vp (Christina Gestrin /r ym.)
Sosiaali ja terveysvaliokuntaan

Torstai 20.10.2005

Hallituksen esitys vuoden 2005 toiseksi lisätalousarvioksi
HE 161/2005 vp
Valtiovarainvaliokuntaan, Sosiaali ja terveysvaliokuntaan, Perustuslakivaliokuntaan ja Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan


Hallituksen esitys 92. Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskevan suosituksen johdosta
HE 165/2005 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta
HE 166/2005 vp
Hallintovaliokuntaan, Perustuslakivaliokuntaan ja Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan

Talousarvioaloitteet
TAA 1-1269/2005 vp
Valtiovarainvaliokuntaan

Perjantai 21.10.2005

Hallituksen esitys laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 164/2005 vp
Sosiaali ja terveysvaliokuntaan, Perustuslakivaliokuntaan ja Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan

MUUTA

20.10.2005

Joukkoliikenteen kehittäminen
VK 4/2005 vp
Hyväksyttiin

Valiokuntapaikkojen järjestelyä varten edustaja Paula Risikko pyysi vapautusta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenyydestä.

Erikoisvaliokuntien täydennysvaaleissa on liikenne- ja viestintävaliokunnan jäseneksi valittu edustaja Reijo Paajanen ja häneltä vapautuvalle varajäsenen paikalle edustaja Marjukka Karttunen.
Sivistysvaliokunnan varajäseneksi valittiin edustaja Paula Risikko ja tulevaisuusvaliokunnan jäseneksi edustaja Suvi Lindén.

Päivitetty 21.10.2005
Palautetta to: catharina.somerkoski@eduskunta.fi

.............................................................................
http://www.mv.helsinki.fi/home/wadenstr/artiklar/pres.htm

Ralf Wadenström (2000)
Presidentspelet

Några dagar före presidentvalets andra omgång förutspådde Esko Aho i en annons att Finlands folk gör det avgörande målet på förlängning. Före det hade Skidförbundets ordförande beskrivit andra omgången som ett skidlopp med jaktstart: det gällde att ta in det försprång som Tarja Halonen hade efter den första omgången. Det "avgörande målet" blev ogjort; loppet tog slut innan Aho hann passera, men valet blev just så jämt och spännande som en ishockeymatch eller jaktstart är när den är som bäst. Presidentvalet engagerade även folket på ett sett som för tankarna till ishockeyturneringar och olympiska spel snarare än till traditionella politiska kampanjer. Likheterna med sport och spel i allmänhet är påfallande. Alla förstår att valet inte var en bokstavlig skidtävling eller en bokstavlig ishockeymatch, men presidentvalet tenderade att utvecklas till ett spel även i en bokstavlig bemärkelse.

För att förstå eller få grepp om någonting nytt, okänt eller abstrakt, lånar vi modeller från redan kända och mera påtagliga ting. Detta gäller också det direkta valet av republiken Finlands president. Även här tyr man sig till metaforer och analogier. Valet av president har blivit ett spel. Benämningen presidentspel har på en kort tid blivit ett etablerat begrepp, en kliché. Visserligen har man även tidigare talat om maktspel och politiskt spel, om Moskvakort och svarta hästar. Redan Julius Caesar använde sig av en spelmetafor när han hävdade att "tärningen är kastad". Men aldrig förut har man så långtgående som nu utvecklat idén om att ett bestämt val är ett spel. Idag används benämningen presidentspel som om det vore ett lika självklart begrepp som riksdagsval eller ishockey. Man förefaller inte reflektera över huruvida presidentspelet är ett bokstavligt spel eller ett spel bara i överförd bemärkelse. Det behöver dock inte vara antingen eller, utan kan vara båda två - bokstavligt och bildligt - på en gång.

Införande av direkta val gav upphov till ett ej tidigare skådat taktikerande eller spel inför presidentvalet 1994. Pressen skrev allmänt om presidentspel eller presidenttipeli på finska. Efter 1994 fick benämningen presidenttipeli en ny, utvidgad betydelse: presidentspelet (i bestämd form). Presidentspelet blev ett spel i vilket hela folket kan deltaga genom gallupar, premiärval och omröstningar i två omgångar. På finska har presidenttipeli i denna betydelse även fått en synonym i benämningen presidenttikisa (presidenttävlingen). Det finns dock en viss betydelseskillnad mellan uttrycken: Presidenttikisa är en tävling som strängt taget bara presidentkandidater deltar i, medan partierna, medierna, vadslagarna och alla röstberättigade kan deltaga i presidenttipeli.

Det torde vara just därför att presidentvalet har blivit ett spel som det engagerar. Att det relativt höga valdeltagandet skulle vara en seger för demokratin kan ifrågasättas. Idag intresserar valet av republikens president mera än presidentens politiska roll eller presidentämbetet i sig.

Presidentspelet är i högsta grad även ett mediespel. Efter semifinalen i valet 1994 kritiserade den bittra förloraren Paavo Väyrynen medierna för "mediespel" (mediapeli). Med uttrycket riktade han kritik bl.a. mot Hufvudstadsbladets sena publicerande av gallupsiffror, som missgynnade så väl Väyrynen som Raimo Ilaskivi. Istället för elektorerna var det nu folket (och speciellt de borgerliga väljarna) som taktikerade, men till det behövdes det sent uppdaterade gallupsiffror. Omedelbart efter presidentvalet introducerade MTV3 ett nytt interaktivt diskussionsprogram, som visade sig bli en verklig publikframgång: Mediapeli med Peter Nyman som programvärd. Mediespelet hade förklarats allmänt accepterat.

För att politiska val skall uppfattas som legitima förutsätts det ofta att valen följer en inrotad tradition. I presidentvalet 1994 fanns det dock ingen tradition att följa. Att personvalet med dess imagekampanjer, alla dess TV-shower och allt dess taktikerande trots allt uppfattades som legitimt, berodde på att valet inte i första hand jämfördes med elektorsval eller andra tidigare politiska val i Finland, utan med presidentval i andra länder och med publikomröstningar i rena underhållningstävlingar. Telematiken har ju möjliggjort allehanda omröstningar i allt från misstävlingar till val av kvällens film i TV. Vad som uppfattas som just vid omröstningar i allmänhet uppfattas även som just vid politiska val. I underhållningsindustrins tidevarv är presidentspelet ett spel bland andra.

Vid sidan av det riktiga presidentspelet har det dykt upp en del mindre "presidentspel" så som Yles frågelek i TV2, Iltalehtis oneline-omröstning och datorspel på Internet, vilka alla bär namnet Presidenttipeli. Frågan är om det längre finns någon väsentlig skillnad mellan dessa mindre spel och det stora presidentspelet. Själva presidentvalet har blivit en interaktiv show, en gameshow. Spelet är inte längre bara en metafor, utan det har blivit ett dominerande paradigm. Presidentvalet har blivit ett spel även i bokstavlig bemärkelse.

Texten har publicerats i Hufvudstadsbladet 8.2 2000.

W
StatCounter - Free Web Tracker and Counter
........................................................................


Ilkka

Sunnuntai 21.3.1999


Kari Hokkanen

EU-komission skandaali vahvistaa Väyrysen muistelmien uskottavuutta
Paavo Väyrynen (s. 1946) sanoo olevansa luonnetyypiltään koleerikko ja tunnustaa ominaisuuksikseen kiivauden, kiireen ja työhulluuden. Siitä on helppo olla samaa mieltä.
Kirjatekijänä koleerisuudesta ei ole epäilystäkään. Uusin, Itsenäisen Suomen puolesta, (301 s., Atena 1999) mainitsee lähdeluettelossaan 14 aikaisempaa Paavo Väyrysen teosta.
Kirjaa myymällä mies rahoitti vaalitaisteluaan, jälleen kerran. Väyrynen oli yhdeksättä kertaa ehdolla eduskuntaan.
Jos vaalikirjasta riippui, valinnasta ei ole epäilystä. Uusin on kiinnostavin tähän astisista. Kun ajatus on kirkas, tekstikin sujuu selkeänä.

Myötä- ja vastavirrassa

"Vastavirtaan nousee lohen suku", oli Väyrysen kampanjatunnuksena viime presidentinvaaleissa. Vaikka hän aloitti politiikassa myötävirran soutajana ja menestyi valtarakenteissa, hänestä tuli vastarintamies.
Uuden kirjan pääasiana on lähihistorian oikominen.
Väyrynen peilaa näkemyksiään paljon Unto Hämäläisen kirjaan Lännettymisen lyhyt historia (1998), jota itsekin käsittelin tällä palstalla (18.10.98) Myös Seppo Keräsen-Aino Suholan Kun herroilta mopo karkasi (erinomainen kirja muuten!) on paljon esillä.
Hämäläisen kirjaa Väyrynen kiittää huolellisesti tehdyksi ja rehelliseksi. Yhdyn arvioon, kuten myös kritiikkiin: Muutamassa strategisessa kohdassa Hämäläinen kertoo väärin.
Perusvirhe on siinä, että ei ymmärretä Suomen valinneen lännen jo keskiajalla, ei suinkaan EU-kansanäänestyksessä.
Suomi olisi voitu väkivalloin idättää, joutuihan se Venäjän yhteyteenkin 1809. Mutta sellainen on toivottoman vaikeaa, kuten nähtiin itäisen Keski-Euroopan kansoista. Heti kun neuvostosysteemi romahti, ne palasivat alkuperäiseen kulttuuriyhteyteensä.

Suomettajia ja itsenäisyystaistelijoita

Bobrikovia vastustettin kutsuntalakoin ja revolverinluodilla, Neuvostoliittoa sotavoimin ja joustavalla poliittisella puolustuksella, jonka mestareita Paasikivi ja Kekkonen olivat.
Jos sitä halutaan sanoa suomettumiseksi, niin sehän sopii. Suomettuminenkin oli lännettymistä. Se ei rajoittunut Kekkoseen, vaan alkoi ennen häntä ja jatkui hänen jälkeensä, Koiviston alkukaudella syventyenkin.
Väyrynen kertoo herkullisin esimerkein Koiviston kauden yhteyksistä neuvostojohtoon KGB:n kautta. Kun porvarijohtajat sopivat ennen vuoden 1987 vaaleja hallituksesta ja Koivisto juoni hankkeen nurin, Ilkka Suominen sai tietää KGB:lta, että kävisikin ihan toisin kuin hän, Väyrynen ja Taxell olivat puuhanneet - vaikka sopimuksen takana oli eduskunnan enemmistö.
Media nielaisi Koiviston version. Pettynyt häviäjä julistettiin juonittelijaksi.
Tuon prosessin Väyrynen kertaa. Totta kai se jäi kaivelemaan. Se johti myös talouskatastrofiin, minkä Koivistokin on myöntänyt.
EU-propagandan väite, että jäsenyyden myötä ratkeaisi kuuluminen itään tai länteen oli vailla pohjaa, mutta tehosi. Unto Hämäläinenkin sen omaksui.
Ei Väyrynen - emmekä me hänen laillaan toimineet - jäsenyyttä vastustaessaan halunnut itämaistuvaa, vaan itsenäisempää Suomea, jonka liikkumavara sekä taloudessa että turvallisuudessa olisi suurempi kuin mitä EU-jäsenyys tarjoaa.
Väyrynen muistuttaa olleensa läntisen taloudellisen yhteistyön kannattaja jo 1970-luvun alussa, toisin kuin EEC-vastustaja Paavo Lipponen silloin.
EEC-sopimusta minäkin kannatin. Vapaakauppa on eri asia kuin valtioliitto.

Euroopan Kanada?


Vapaakaupassa puolustettiin läntistä kulttuuria, EU-jäsenyydessä oli kysymys puolueettomuudesta ja itsenäisyydestäkin, lopulta muuttumisesta liittovaltion jäsenvaltioksi.
Kanada on USA:n kanssa talousliitossa, mutta itsenäisenä ja monin tavoin erilaisena. Väyrynen ideoi, että pohjoismaat olisivat muodostaneet oman yhteisönsä EU:n ulkopuolella. ETA oli voimassa turvaamassa teollisuuden edut.
Väyrynen tahtoi, että Suomi tekisi ratkaisunsa vasta Ruotsin (ja Norjankin) jälkeen. Hän oli varma, että skandinaavit, joiden keskuudessa EU-vastustus oli yleisempää kuin Suomessa, olisivat tehneet kielteiset päätökset perässä.
Vastaleiri tiesi tämän. Siksi Venäjän-pelkoinen Suomi pantiin äänestämään ensin. Pauhasi hurja pelottelu, kuinka oltiin jäämässä lopullisesti kahdestaan karhun kanssa. Lait runnottiin eduskunnassa läpi öitä myöten istuen ja valiokuntakäsittelystä tinkien.
Valtiopäiväjärjestyksen kirjain häthätää täyttyi, henki ei. Mutta häirikön maineen sai Väyrynen, ei Riitta Uosukainen, joka hallituksen juonen eduskunnan työjärjestykseen upotti.
Olisiko Kanada-idea toteutunut, jos järjestys olisi ollut toinen, jää tietysti todistamatta. Väyrynen niin uskoo, enkä minäkään mahdottomana pidä.
Ainakin se olisi ollut parempi kuin osavaltiotie.
Väyrynen vertaa taisteluaan EU-jäsenyyttä vastaan talvisotaan ja Emua vastaan jatkosotaan. Nyt eletään vaaran vuosia, kuin vuoden 1944 jälkeen. Silloin Suomi valitsi strategiakseen paitsi sopeutumisen ja mukautumisen myös vaikuttamisen voittajaansa.


Epäonnen soturi

Väyrynen on ottanut uransa aikana usein riskejä, toteutuneitakin.
Niin kävi 80-luvun puolivälissä, kun hän haastoi SDP:n hegemonian. Väyrynen näki, että Neuvostoliitosta ei ole kasvavien velkojensa maksajaksi ja vaati tasapainotoimia. Suuttuneet demarit julistivat hänet häiriköksi. Hän oli oikeassa, mutta ei siitä kunniaa saanut. Historia tehnee oikeutta aikanaan.
Väyrynen kertaa tarkkaan viime presidentinvaalien tapahtumat. Se on medialle kiusallista luettavaa. Juuri mediapeli, gallupien manipulointi ja härski noottisyytös MTV:n uutisissa, pudotti hänet toiselta kierrokselta. Se todistetaan aukottomasti.
Tuskin se kuitenkaan historian tai suuren yleisön käsityksiin vaikuttaa. Vaikka Väyrystä ei ihan nootin tilaajaksi uskottaisikaan, niin huonoksi häviäjäksi ainakin, iankaikkisesti.

Ulkoministeri?

Pieni ei ole riski, jonka Väyrynen otti työntymällä väkisin ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiriin. Jos hänelle lasketaan tänä iltana ääniä vain kohtalaisesti, vahingoniloinen media julistaa hänet hävinneeksi.
Toki hänet europarlamenttiin valittaisiin. Mutta Väyrynen tähtää ulkoministeriksi.
On yllättävää, että hän ilmoitti päämäärän, jonka presidentti on julkisesti kieltänyt. Väyrynen muistuttaa, että samaa sanoi Koivistokin, mutta nimitti, kun kansa antoi tukensa.
Sen toivoo Väyrynen nyt toistuvan.
Väyrynen olisi hyvä ulkoministeri. Hänen itsenäisyyslinjansa EU:n suhteen on realistinen. Ei hän erolla unionista tai Emusta tai muulla huuhaalla uhoa. Vaikka sellainen lain mukaan olisi mahdollista, ei se käytännössä enää ole ennen kuin EU lakkaa.
Oikein pahaa tekee, kun lukee hyvää tarkoittavien EU-vastustajien erovaatimuksia ja -lupauksia. Ei maailma niin yksinkertainen ole, että ajan pyörää voitaisiin kääntää taaksepäin ja kaikki palaisi ennalleen, kun vain itse päätämme. Ei palannut Venäjäkään vuoteen 1917, vaikka Leninin patsaat kaadettiin. Aina on toimittava kunkin ajan todellisten edellytysten mukaisesti.
Liikkumavaramme suhteessa EU:hun on samantapainen kuin autonomian aikana Venäjään tai Neuvostoliittoon 80-luvun lopulle saakka. Pieni, mutta tärkeä.
Itsenäisyyttä puolustetaan nyt ohjaamalla EU:n kehitystä vähemmän federalistiseksi.

Komission katastrofi ja Suomen vaalit

EU joutui historiansa pahimpaan kriisiin. Sisäinen tarkastus todisti komission rypeneen lahjuksissa, nepotismissa ja tehottomuudessa.
Skandaali pakotti Santerin komission pyytämään eroa. Eron jälkeen paljastui, että EU:n eliitti ei ole häpeillyt eläkeasioissakaan. Se lisää Euroopan suuttumusta.
Paluuta vanhaan EU:hun ei ole, vannotaan kautta maanosan. Idealistinen usko EU:n hyvyyteen romahti. Jäsenmaiden on suhtauduttava herrojensa luomukseen uudella tavalla.
Mitä komission katastrofi vaikuttaa Suomen vaaleihin, on kyselty. Esko Aho sanoi, että kyseessä on kokoomuslaisen EU-politiikan vararikko, onhan juuri kokoomus ollut varauksettomin unionipuolue. "Ytimessä" ja "valtavirrassa" on haluttu olla, maksoi mitä maksoi.
Uskon, että kaksi perussuuntaa ottavat pian EU:ssa kovasti yhteen.
Toiset haluavat lisätä europarlamentin valtaa yhteisen kansanvaltaisen valvonnan nimissä, toiset palauttaa kansallisvaltioille enemmän harkintavaltaa omiin asioihinsa. Edellinen vahvistaa federalismia, jälkimmäinen itsenäisyyslinjaa.
Suomalaisten kannattaisi tukea jälkimmäistä. Tänään voi vaikuttaa siihenkin.



KOLUMNIT

Kelle ääneni annan?

EU-komission skandaali vahvistaa Väyrysen muistelmien uskottavuutta

Tärkeä ympyrä




SIVUN ALKUUN >>>
------------------------------


--------------------------------------------------------------------